Herätys! Ylös siitä! Nouse jo!

Miksi herääminen tuntuu joskus niin hirveän vaikealta?

 Taas sama juttu: herätyskello soi, mutta olo on tokkurainen kuin zombiella.

Herääminen tuntuu suorastaan väkivallalta. Elimistökin huutaa, että olisi terveellisempää nukkua vielä pari tuntia.

Miksi herääminen on joskus niin hirveän vaikeaa?

Vaikeinta herääminen on, kun nukkuu unen sikeintä vaihetta eli syvää unta. Syvästä unesta herätetty ihminen on yleensä hyvin tokkurainen ja kömpelö sekä ärtyy helposti.

"Syvässä unessa ihmisen aivot ovat aivan eri tilassa kuin valveilla. Syvässä unessa ihmisen aivot palautuvat ja niiden energiavarastot täyttyvät", selittää uneen perehtynyt erikoistutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Syvä uni on tärkeää kaikille, mutta etenkin lapsille, koska kasvuhormoni erittyy pääosin sen aikana. Aikuisen unesta neljännes on syvää unta, lapsen unesta vielä enemmän.

Olisi parasta, jos saisimme herätä unen muiden päävaiheiden eli torkkeen, kevyen unen tai REM-unen aikana. Se ei kuitenkaan käy päinsä, sillä unen vaiheet etenevät vuorotellen ja niiden ajoittaminen herätyskellon kanssa on arpapeliä. Herääminen voi olla helpompaa REM-unesta kello 4 kuin syvästä unesta kello 5.

Onneksi syvä uni painottuu yleensä nukahtamisen jälkeisiin 4-5 tuntiin. Aamua kohti sen määrä vähenee ja kevyt sekä REM-uni lisääntyvät.

"Paljon riippuu siitä, miten hyvin on nukkunut ensimmäiset 4-5 tuntia. Jos on univelkaa, syvän unen määrä ja teho lisääntyvät, mikä vaikeuttaa heräämistä", Sallinen kertoo.

Onko muiden univaiheiden välillä eroja heräämisessä?

"Ei ainakaan merkittäviä. Kyse on niin pienistä eroista, että käytännössä niillä ei ole merkitystä", Sallinen vastaa.

"Helpointa herääminen on torkkeesta, ja yön aikana on aivan luonnollista havahtua hereille kerran tai pari. Torkkeen eli uneen vaipumisen aikainen aivosähkökäyrä ei juuri eroa REM-unen käyrästä, mutta torkkeen aikana ihminen on REM-unta enemmän yhteydessä ympäristöönsä."

REM-unessa ihminen reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin enemmän kuin kevyen unen aikana.

REM-vaiheessa ihminen näkee unia. Sen voi huomata esimerkiksi nukkujan silmien liikkumisesta luomien alla.

Unitutkimuksen vahva hypoteesi - ei siis vielä todistettu teoria - on, että yksi REM-unen tehtävistä on palauttaa aivot syvästä unesta lähemmäs valvetilaa.

Jos syvästä unesta herännyt ihminen joutuu pysymään valveilla, niin koko päivä voi lähteä menemään pieleen heti aamusta. Mikael Sallinen selittää asiaa unitutkijoiden käyttämällä uni-inertia-termillä.

Uni-inertia tarkoittaa pöpperöisyyden ja tokkuraisuuden vaihetta ennen kuin ihminen kokee olevansa täysin hereillä. Se johtuu siitä, että aivojen kemia muuttuu ihmisen nukahtaessa ja nukkuessa.

Jokainen kokee herättyään uni-inertiaa. Pieni inertia kuuluukin asiaan. Normaalisti se kestää 5-20 minuuttia, mutta syvästä unesta herätetyn ihmisen uni-inertia voi venähtää tuntien pituiseksi. Univelka vaikuttaa. Mitä enemmän univelkaa, sitä enemmän tarvetta nukkua syvää unta ja sitä pahempi uni-inertia.

Inertiaa mitataan esimerkiksi testaamalla ihmisen toimintakykyä ulkoisilla ärsykkeillä.

Pitkittynyttä inertiaa on havaittu myös silloin, kun ihminen nukkuu liikaa. Jos arkisin herää seitsemältä, mutta viikonloppuna nukkuu puolille päivin, niin inertian vuoksi voi olla väsynyt monta tuntia. Ilmiötä kutsutaan worn out -syndroomaksi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi