KIRJA

Taudinkeksijät panevat parastaan

 Kaikki me olemme potilaita. Mitä pitemmälle lääketiede edistyy, sitä useampi on sairas.

Sitäpä on syytä ihmetellä. Saksalaisen Der Spiegel -lehden tiedetoimittaja Jörg Blech tekee sen oikein perusteellisesti bestselleriksi nousseessa kirjassaan Miten meistä tuli potilaita? Blech on kerännyt muun muassa pöyristyttävää tietoa siitä, kuinka tauteja keksitään ja markkinoidaan.

Hollywood-tähdet rupattelevat viattoman tuntuisesti televisio-ohjelmissa vaivoistaan. Eikä kansa tiedä, että lääketeollisuus maksaa siitä heille.

Lääketeollisuuden tiukka ote lääkärikunnasta on ajankohtainen keskustelunaihe Suomessakin, kun Helsingin kaupunki kielsi lääkäreiltään kutsumatkat konferensseihin ja muihin pippaloihin.

Tiede ei ole lahjomatonta, ei ainakaan lääketiede. Tutkimusta ja koulutusta harjoitetaan yritysten piikkiin, ja tuki otetaan kiitollisena vastaan.

Blech on laskenut, että lääketeollisuus käyttää vuosittain 8000-13000 euroa markkinointirahaa jokaista lääkäriä kohti, jotta nämä määräisivät niiden tekemiä pillereitä.

Sellaisiakin firmoja Amerikoissa on, jotka myyvät kiireisten lääkäreiden aikaa sankalle lääke-esittelijöiden joukolle.

Läntisissä teollisuusmaissa terveydenhoidon rahoitus on kriisissä. Menot nousevat nousemistaan. Se ei ole ihme, kun tavallisista henkilökohtaisista ja sosiaalisista ongelmista tehdään lääkärillä hoidatettavia tauteja.

Kirjan mukaan terveydenhoitojärjestelmä maksaa jokaiselle saksalaiselle jokaisena päivänä seitsemän euroa.

Blechin kirja on pillerin syöjille ja syöttäjille hyvä muistutus terveysbisneksen raadollisuudesta. Lisäksi se on niin selväsanaisesti kirjoitettu, että tyhmempikin ymmärtää.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi