KIRJAT

Isku islamin ytimeen Armotta kärjistävän Ayaan Hirsi Alin mielestä naisten sorto on osa islamia

kirjat

Paljon suoremmin ei voi puhua:

"Inhoan islamia",

Ayaan Hirsi Ali sanoo kirjoitustensa suomennoskokoelmassa

Neitsythäkki.

Suomennoksessa kiistanalaisessa kohdassa Hirsi Ali kutsuu profeetta

Muhammedia "länsimaisen mittapuun mukaan arvioituna perverssiksi mieheksi".

Tämä on miljoonille muslimeille tekstiä, jonka yhteydessä sana "loukkaava" on surkean riittämätön.

Jotain

Neitsythäkistä kertoo, että kirjan suomentaja ei halunnut nimeään julki turvallisuussyistä.

Pitäisikö tällaista sitten julkaista?

Ehdottomasti.

Sananvapaudesta ei tietenkään pidä tinkiä jonkin kansanryhmän herkkätunteisuuden vuoksi. Sitä paitsi Hirsi Ali on oikeassa huomauttaessaan

Neitsythäkissä, että raaka puhe, pilkkakin, on tarpeen, ettei kulttuuri ummehdu.

Entä suoranainen aggressio?

Suoranaista aggressiota oli se, että uskonkiihkoinen surkimus puukotti islamin nimissä kuoliaaksi elokuvaohjaaja

Theo van Goghin.

Van Gogh teki Hirsi Alin kanssa yhteistyössä muslimeita järkyttäneen elokuvan

Submission (Alistuminen).

Neitsythäkissä on mukana elokuvan käsikirjoitus.

Se on karkeahko mutta vahva teksti.

Somaliassa syntynyt Hirsi Ali on nykyisin hollantilainen kansanedustaja, mutta kuuluisuuteen tämä islamin arvostelija nousi toden teolla juuri van Goghin murhan yhteydessä.

Hirsi Ali iskee islamin ytimeen.

Hänen mielestään ongelma ei ole mikään kulttuurinen sopeutumisvaikeus tai puutteellinen kommunikaatio tai islamin vanhoillinen tulkinta. Ongelma on islam itse,

Koraani ja hadith eli perimätieto profeetta Muhammedista.

Ongelman ydin on neuroottinen suhtautuminen naisen seksuaalisuuteen.

Paljolti juuri tästä Hirsi Alin mukaan syntyy hierarkkinen ja alistava yhteisö. Perhe ja koko suku on kuin koneisto, jonka tehtävä on valvoa neitsyyttä ja siveyttä.

Naisen seksuaalisuutta vartioidaan vainoharhaisesti. Tytöt ja äidit alistetaan ja eristetään siivous- ja lastentekokoneiksi. Tämä ei suosi sivistystä, vaan tekee myös pojista ja miehistä pieniä ja isoja despootteja.

Lopulta päästään siihen, että islamilaisesta maailmasta ainakin arabimaat ovat surkeassa tilassa sosiaalisesti, sivistyksellisesti ja taloudellisesti.

Huh huh.

Onkohan tässä perää? Varmaan ainakin jonkin verran.

Kärjistystä, yleistämistä? No aivan varmasti.

Pitäisi uudistua, mutta miten?

Hirsi Alin mukaan kriittisen ajattelun kielto on sisäänrakennettu islamiin itseensä. Arabiankielinen

Koraani on Jumalan sanaa - sananmukaisesti, jokaista kirjainta myöten. Haditheja ei kerta kaikkiaan kyseenalaisteta.

Uudistua ei saa. Uskonyhteisö ei anna.

Tässä Hirsi Ali on pitkälti oikeassa.

Parhaimmillaan hän on kertoessaan tarinoita siirtolaisiksi ajautuneiden naisten kohtaloista. Ne ovat karmeita.

Vakuuttavimmillaan Hirsi Ali on tähdentäessään, että kammottavalle tavalle silpoa tyttöjen sukuelimiä pitää panna loppu kovin ottein. Silpojat tulee saattaa oikeuden eteen. Tosin hän tarjoaa ratkaisuksi naurettavaa ja mahdotonta valvontajärjestelmää, jossa siirtolaistytöt pakotettaisiin säännöllisiin alapään tarkastuksiin.

Paitsi melkein kaikkia maailman 1,2 miljardia muslimia Hirsi Ali arvostelee muslimien länsimaisia ymmärtäjiä.

Kun sosiaalibyrokraatit ja virastoempaatikot välttävät viimeiseen asti toisen uskonnon arvostelemista, he syyllistyvät Hirsi Alin mielestä rasismiin. "Loukkaamisen pelko pitää yllä epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä hätää", hän kirjoittaa. Tyhmä ymmärtäminen vangitsee vähemmistökulttuurin jäsenet omaan "jälkeenjääneisyyteensä".

Varsin mahdollista, mutta tuskin ymmärtämättömyyskään hyve on.

Kun on valinnut elämäntehtäväkseen oikeassa olemisen, uhkaa ylimielisyys.

Kun musliminaiset sanovat Hirsi Alille, että meillä menee ihan kivasti ja mieskin on mukava, kiitos vain, Hirsi Alin vastaus on, että sortokulttuuriin kasvaneet siskoressukat eivät muusta tiedä eivätkä ymmärrä omaa ahdinkoaan.

Näin saadaan mukavan aukoton argumentti.

Entä ne miljoonat muslimimiehet ja -naiset, jotka elävät kohtalaisen tyytyväisinä ja täysin tietämättöminä siitä, että heidän elämänpiirinsä onkin Hirsi Alin kuvaama henkinen ja fyysinen vankila?

Entä ne miljoonat kaupungeissa asuvat nuoret muslimit, jotka pelaavat tietokonepelejä, kuuntelevat

50 Centiä, tekevät syntiä tuntematta siitä erityistä maailmanlopun tuskaa eivätkä ymmärrä olevansa takapajuisia ressukoita?

Kyllä Hirsi Ali heihin viittaa, mutta siirtyy oitis käsitteelliseen hiustenhalkomiseen.

Kun kiistakirjoittaja hakkaa kovaa, hän saattaa lyödä itsensä todellisuuden tuolle puolen.

Tomi Ervamaa

Parhaimmillaan hän on kertoessaan tarinoita siirtolaisiksi ajautuneiden naisten kohtaloista

sunnuntai d1-d2

Ayaan Hirsi Alin haastattelu

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi