Kolmannes suomalaisista hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen

Miesten kasvatuskeinot muuttuvat puheen suuntaan

Julkaistu: 29.9.2006 lehdessä osastolla Oma elämä

Irja Hyvärinen

Lähes kolmannes suomalaisista ei näe mitään väärää lapsen ruumiillisessa kurituksessa, jos kyseessä on poikkeustapaus. Myös joka kymmenes pitää lapsen potkimista ja nyrkillä lyöntiä kurituksena. Aikuiseen kohdistuvana se olisi selvä pahoinpitely.

Pahoinpitelyn sallivia on kuitenkin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

"Kehitys on oikeansuuntainen", Lastensuojelun keskusliiton tutkija Heikki Sirola sanoo. Huomattavaa on miesten ajattelun muuttuminen. Kurituksen kannatus on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä.

Lastensuojelun keskusliiton tutkimukseen haastateltiin tuhatta 15-79-vuotiasta suomalaista. 29 prosenttia heistä hyväksyi väittämän, jonka mukaan ruumiillinen kuristus on ainakin poikkeustapauksessa hyväksyttävä kasvatuskeino. Eri mieltä oli 64 prosenttia. Pari vuotta sitten ruumiillisen kurituksen salli 34 prosenttia.

Lastensuojelun keskusliiton tarkoitus on vaikuttaa asenteisiin. "Lapsella pitää olla oikeus elää ilman pelkoa, että häntä hakataan", Sirola sanoo.

Pohjoismaat ovat ruumiillisen kurin kieltäjien etujoukkoa. Suomi ja Ruotsi poistivat vanhemmilta oikeuden kurittaa lapsia 1979. Viisi vuotta myöhemmin Suomi selkiytti lakiaan.

Vastaava kielto tuli Saksassa voimaan 2003, ja myös entiset sosialistimaat ovat viime vuosina korjanneet lakejaan.

Kuinka asiat Suomessa oikeasti ovat, ei tiedetä. Lapsilta ja nuorilta ei ole kysytty sitten 1980-luvun uhritutkimuksen.

Suomessa ruumiillista kuritusta kannattavat tuoreen tutkimuksen perusteella miehet enemmän kuin naiset, vanhat enemmän kuin nuoret ja lapsettomat yksineläjät.

Kurituksella on myös maantieteellinset erot. Useimmat kannattajat asuvat Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Kuria kannattivat ne, joita oli kuritettu lapsena.

Kaikki eivät pidä käsiksi käymistä väkivaltana. Puolet lapsiperheistä on joskus tukistanut, kolmannes sanoo näpäyttäneensä sormille. Vitsaan tartutaan useimmin monilapsisessa perheessä.

Kaikki eivät osanneet vastata, ovatko käyttäneet omien lasten kasvatuksessa näitä keinoja.

14 prosenttia ei puuttuisi kuritukseen mitenkään, 44 prosenttia ottaisi asian puheeksi kurittajan ja neljännes lähipiirin kanssa.

Vain joka kymmenes ilmoittaisi lastensuojeluviranomaisille ja hyvin harva poliisille.

OIKAISU

Lastensuojelun keskusliiton haastattelututkimuksen tuloksista kertoi perjantaina 29. lokakuuta sivulla A 5 tutkija Heikki Sariola, ei Heikki Sirola kuten uutisessa virheellisesti väitettiin. 29 prosenttia kyselyyn osallistuneista piti ruumiillista kuritusta hyväksyttävänä. Toisin kuin uutisessa kerrottiin, kyse ei siis ollut ruumiillisesta kuristuksesta.

Lisää aiheesta:

TIETOKULMAVastaajat pitivät vain kurituksena: 29.9.2006

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

HS.fi	tulosta \| sulje ikkuna

Kolmannes suomalaisista hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen Miesten kasvatuskeinot muuttuvat puheen suuntaan Julkaistu: 29.9.2006 lehdessä osastolla Oma elämä A A Irja Hyvärinen Lähes kolmannes suomalaisista ei näe mitään väärää lapsen ruumiillisessa kurituksessa, jos kyseessä on poikkeustapaus. Myös joka kymmenes pitää lapsen potkimista ja nyrkillä lyöntiä kurituksena. Aikuiseen kohdistuvana se olisi selvä pahoinpitely. Pahoinpitelyn sallivia on kuitenkin vähemmän kuin pari vuotta sitten. "Kehitys on oikeansuuntainen", Lastensuojelun keskusliiton tutkija Heikki Sirola sanoo. Huomattavaa on miesten ajattelun muuttuminen. Kurituksen kannatus on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Lastensuojelun keskusliiton tutkimukseen haastateltiin tuhatta 15-79-vuotiasta suomalaista. 29 prosenttia heistä hyväksyi väittämän, jonka mukaan ruumiillinen kuristus on ainakin poikkeustapauksessa hyväksyttävä kasvatuskeino. Eri mieltä oli 64 prosenttia. Pari vuotta sitten ruumiillisen kurituksen salli 34 prosenttia. Lastensuojelun keskusliiton tarkoitus on vaikuttaa asenteisiin. "Lapsella pitää olla oikeus elää ilman pelkoa, että häntä hakataan", Sirola sanoo. Pohjoismaat ovat ruumiillisen kurin kieltäjien etujoukkoa. Suomi ja Ruotsi poistivat vanhemmilta oikeuden kurittaa lapsia 1979. Viisi vuotta myöhemmin Suomi selkiytti lakiaan. Vastaava kielto tuli Saksassa voimaan 2003, ja myös entiset sosialistimaat ovat viime vuosina korjanneet lakejaan. Kuinka asiat Suomessa oikeasti ovat, ei tiedetä. Lapsilta ja nuorilta ei ole kysytty sitten 1980-luvun uhritutkimuksen. Suomessa ruumiillista kuritusta kannattavat tuoreen tutkimuksen perusteella miehet enemmän kuin naiset, vanhat enemmän kuin nuoret ja lapsettomat yksineläjät. Kurituksella on myös maantieteellinset erot. Useimmat kannattajat asuvat Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Kuria kannattivat ne, joita oli kuritettu lapsena. Kaikki eivät pidä käsiksi käymistä väkivaltana. Puolet lapsiperheistä on joskus tukistanut, kolmannes sanoo näpäyttäneensä sormille. Vitsaan tartutaan useimmin monilapsisessa perheessä. Kaikki eivät osanneet vastata, ovatko käyttäneet omien lasten kasvatuksessa näitä keinoja. 14 prosenttia ei puuttuisi kuritukseen mitenkään, 44 prosenttia ottaisi asian puheeksi kurittajan ja neljännes lähipiirin kanssa. Vain joka kymmenes ilmoittaisi lastensuojeluviranomaisille ja hyvin harva poliisille. OIKAISU Lastensuojelun keskusliiton haastattelututkimuksen tuloksista kertoi perjantaina 29. lokakuuta sivulla A 5 tutkija Heikki Sariola, ei Heikki Sirola kuten uutisessa virheellisesti väitettiin. 29 prosenttia kyselyyn osallistuneista piti ruumiillista kuritusta hyväksyttävänä. Toisin kuin uutisessa kerrottiin, kyse ei siis ollut ruumiillisesta kuristuksesta. Lisää aiheesta: TIETOKULMAVastaajat pitivät vain kurituksena: 29.9.2006 Helsingin Sanomat \| hs.online@hs.fi