Platon voi panna pään sekaisin

Jokelan surmaaja rakensi itselleen yhteiskuntamallin filosofian klassikoista
Kaatoiko valikoiva viisausoppi horjuvan mielen ojaan?

 Jokelan koulun surmatyöt tehnyt abiturientti jätti jälkeensä julkilausuman, jossa hän esittelee maailmankatsomustaan. Julistuksessa Pekka-Eric Auvinen halveksii massoja ja nimittää itseään muita ylemmäksi olennoksi. Hän ihannoi luonnonvalintaa, jossa vain älykkäät ja itsetietoiset selviytyvät hengissä.

Vaihtoehtoisena ratkaisuna 18-vuotias lukiolainen piti yhteiskuntamallia, jossa älykkäät, "eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun" kykenevät ihmiset hallitsevat ja "jälkeenjääneet massat" elävät orjina.

Älkää syyttäkö teostani lukemiani kirjoja, Auvinen kirjoitti. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, aatehistoriaan perehtynyt professori Juha Sihvola näkee julkilausumassa kuitenkin selviä vaikutteita Platonin Valtiosta, saksalaisfilosofi Friedrich Nietzschen teoksista sekä Aldous Huxleyn, Georgen Orwellin ja Ray Bradburyn romaaneista. Auvinen listasi nämä kaikki nettivideosivullaan.

"Teksti on kohtuullisen älykkäästi kirjoitettua, mutta siitä saa toki sellaisen kuvan, että kirjoittaja on häiriintynyt", Sihvola sanoo.

Antiikin Kreikan keskeisiin filosofeihin kuulunut Platon (427-347 eaa) esittelee Valtiossa ihanteensa ylimmän vartijaluokan ja filosofikuninkaiden hallitsemasta yhteiskunnasta. Platon uskoi, että vain pieni osa ihmisistä kykenee itsenäiseen ajatteluun.

Hierarkkisessa valtioutopiassa Platon erotteli toisistaan myös sotilaiden ja työläisten luokat. Myös Auvinen jakoi ihmiset kolmeen kastiin: yksilöllisiin, manipuloiviin ja massaihmisiin. Kovin hyvin lukiolainen ei kuitenkaan Platonin oppeja sisäistänyt.

" Valtiossa Platon lähtee siitä, että itsenäisen ajattelun pitäisi olla moraalista ajattelua. Platonin koko tuotannon keskeinen sisältö on miettiä hyvän elämän sisältöjä", Sihvola sanoo.

Auvinen näyttää tulkinneen harvojen hallussa olevan tiedon hyvin kapeasti älykkyydeksi. Hyvän elämän sisältöön hän ei pohdinnoissaan päässyt.

"Se ei ole yllättävää, koska tuohon suuntaan yhtenäisen moraalis-metafyysisen maailmankuvan hajoaminen ja individualismin lisääntyminen on vienyt", Sihvola sanoo.

Auvinen ihannoi väkivaltaista kapinointia ja vallankumousta, muttei esittänyt sille mitään selvää tavoitetta. Ajattelutapa ei Sihvolan mukaan noudata edes Baader-Meinhof-tyyppistä terrorismin logiikkaa, joka haluaa väkivallalla herättää kansalaiset kapinaan.

"Antiutopiakirjallisuudesta tosin löytyy lähtökohtia sille, että kaikki poliittinen valta on repressiivistä ja ahdistavaa."

Selvästi tärkein Auvista innoittanut filosofi on Friedrich Nietzsche (1844-1900), yli-ihmisopin sekä herramoraalin puolestapuhuja. Nietzscheä pidetään yhtenä aikansa keskeisimmistä filosofeista.

Nietzscheä tutkinut professori Tarmo Kunnas sanoo, ettei Auvinen ymmärtänyt Nietzschen oppeja.

"Poikaparka oli täysin jatkamassa vanhaa moraalia; hän on oikeassa ja muut ovat pahoja ja surkeita. Tämä ei ole ollenkaan Nietzschen asenne."

"Lisäksi Auvinen on tekstissään myös täysin biologinen, häneltä puuttuu kaikki henkinen puoli ihmisestä. Hän edustaa sosiaalidarwinistista näkemystä, toisin kuin Nietzsche."

Sihvolan mielestä Nietzsche on radikaalimpi filosofi kuin vaikkapa Immanuel Kant.

"On vaikea kuvitella, että Kantin filosofia toimisi inspiraationa Jokelan kaltaisille tapahtumille. Toki on periaatteessa mahdollista, että voisi syntyä väkivaltaisesti kantilaisia tavoitteita ajava liike - se edellyttää tosin, että liikkeen jäsenet hylkäävät Kantin näkemyksen, jonka mukaan vallankumous on aina väärin, ja päinvastoin yrittävät väkivaltaisin keinoin toteuttaa kantilaisen utopian, jossa sitten kohdeltaisiin ihmistä päämääränä sinänsä."

Sihvola muistuttaa, että useimmat hyväksyvät väkivallan käytön joissain äärimmäisissä oloissa.

"Ero ei ole taustalla olevissa filosofisissa periaatteissa, vaan tosiasioiden tulkinnassa."

Sihvola on itsekin tehnyt lukion oppikirjoja. Hän ei rajoittaisi Nietzschen käsittelyä koulussa tämän radikaalisuuden vuoksi.

"Nietzsche kuuluu lukiolaisten yleissivistykseen, eikä modernia maailmaa voi ymmärtää perehtymättä Nietzschen ajatteluun. Se on vähän sama jos meidän pitäisi historian tunneilla jättää perehtymättä Hitleriin ja Staliniin."

Paljon vaarallisempaa Sihvolan mielestä olisi, jos Nietzscheä ei käsiteltäisi opetuksessa.

"Siitähän vasta katastrofi tulisi. Ne, jotka ovat Nietzschestä kiinnostuneita, hakisivat tietoa internetistä ja muiden kanavien kautta, joiden osalta informaation laadun varmistus on jäänyt tekemättä."

"Se, että lukiolaiset harrastavat vallitsevaa kulttuuria radikaalisti kyseenalaistavaa pohdiskelua, on pääsääntöisesti hyvä asia. On erittäin tärkeää, että koulu jonkinlaisena yhteisönä tarjoaa sille kanavan", Sihvola tähdentää.

Saman vaatimuksen Sihvola ulottaa Auvista inspiroineeseen darwinismiin - ja viime aikoina jälleen puhuttaneeseen kansojen älykkyysvertailuun.

"Näistäkin asioista pitää keskustella ja niitä pitää tutkia. Missään tapauksessa niitä ei pidä jättää rasistien ja äärioikeistolaisten kentäksi."

Tarmo Kunnakselta ilmestyy ensi keväänä uusi kirja, Paha.

"Meillä kulttuuri on hyvin sekularisoitunut, niinpä hyvän ja pahan jännite on löystynyt. Silloin pyhään lähdetään koukkaamaan pahan kautta. Nuoriso ympäröi itsensä pahan tunnuksin, koska löytää siitä karismaattisuutta."

"Se on paradoksi, tämäkin nuori mies. Runoilija Ernesto Cardinale sanoi joskus, että vielä murhaajan veitsessä saattaa olla Jumalan kaipuu."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi