SARJAKUVA

Isäksi ja tyttäreksi

Julkaistu: 2.3.2009 lehdessä osastolla Kulttuuri

Heikki Jokinen
Helsingin Sanomat

Hautuukoti kertoo nuoren naisen kasvamisesta, oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsinnästä. Alison Bechdelin (s. 1960) omaelämäkerrallisen teoksen kova ydin on kuitenkin isän ja tyttären monitasoinen suhde, heidän vaikeutensa ja lähentymisensä. Perhetarinan muut ihmiset jäävät sivuosiin.

Isän biseksuaalisuus paljastuu tyttärelle isän kuoltua 44-vuotiaana itsemurhaksi epäillyssä auto-onnettomuudessa. Tytär alkaa oivaltaa syvemmin kaiken sen, mikä heitä erotti ja yhdisti. Koko teos on mielen ja elämän sokkelo, johon Bechdel kaivautuu muistin avulla.

Isän oli piilotettava homoseksuaalisuutensa, tyttären ei. Molempia ahdistivat heille asetetut sukupuoliroolit. Isä pakeni pakkomielteiseen sisustamiseen ja kukkien pariin, tytär saattoi tunnustaa lesboutensa.

Bechdel taitaa nyanssit, pienet sanomatta jäävät sanat ja tunteet. Hautuukodin runsaus palkitsee tarkan lukijan. Jäyhä piirros on dokumentoivaa ja jättää painon sanalle.

Seurauksena on välillä piinallisen raskas uppoaminen kirjallisuustulkintojen hetteikköön isän ja tyttären arvoitusta aukaistaessa. Samalla tekijä, hassua kyllä, kirjan hahmona huokailee liian psykologisoiville kirjallisuustieteilijöille.

Teoksen viesti? Elämässä on paljon sellaista, mikä meidän kaikkien on käytävä läpi: suhde vanhempiin, seksuaalisuuteen, kuolemaan ja syyllisyyteen.

Alison Bechdel: Hautuukoti. Tragikoominen perheeni. Suomennos Taina Aarne. Like. 240 sivua, 23,90 e.

Lisää aiheesta:

Oman elämäntarinan kertominen sarjakuvassa tuntui puhdistavalta 2.3.2009

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

HS.fi	tulosta \| sulje ikkuna

SARJAKUVA Isäksi ja tyttäreksi Julkaistu: 2.3.2009 lehdessä osastolla Kulttuuri A A Heikki Jokinen Sähköposti Heikki Jokinen Helsingin Sanomat Hautuukoti kertoo nuoren naisen kasvamisesta, oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsinnästä. Alison Bechdelin (s. 1960) omaelämäkerrallisen teoksen kova ydin on kuitenkin isän ja tyttären monitasoinen suhde, heidän vaikeutensa ja lähentymisensä. Perhetarinan muut ihmiset jäävät sivuosiin. Isän biseksuaalisuus paljastuu tyttärelle isän kuoltua 44-vuotiaana itsemurhaksi epäillyssä auto-onnettomuudessa. Tytär alkaa oivaltaa syvemmin kaiken sen, mikä heitä erotti ja yhdisti. Koko teos on mielen ja elämän sokkelo, johon Bechdel kaivautuu muistin avulla. Isän oli piilotettava homoseksuaalisuutensa, tyttären ei. Molempia ahdistivat heille asetetut sukupuoliroolit. Isä pakeni pakkomielteiseen sisustamiseen ja kukkien pariin, tytär saattoi tunnustaa lesboutensa. Bechdel taitaa nyanssit, pienet sanomatta jäävät sanat ja tunteet. Hautuukodin runsaus palkitsee tarkan lukijan. Jäyhä piirros on dokumentoivaa ja jättää painon sanalle. Seurauksena on välillä piinallisen raskas uppoaminen kirjallisuustulkintojen hetteikköön isän ja tyttären arvoitusta aukaistaessa. Samalla tekijä, hassua kyllä, kirjan hahmona huokailee liian psykologisoiville kirjallisuustieteilijöille. Teoksen viesti? Elämässä on paljon sellaista, mikä meidän kaikkien on käytävä läpi: suhde vanhempiin, seksuaalisuuteen, kuolemaan ja syyllisyyteen. Alison Bechdel: Hautuukoti. Tragikoominen perheeni. Suomennos Taina Aarne. Like. 240 sivua, 23,90 e. Lisää aiheesta: Oman elämäntarinan kertominen sarjakuvassa tuntui puhdistavalta 2.3.2009 Helsingin Sanomat \| hs.online@hs.fi