KIRJAT

Vellum on huumaava mestariteos

Hal Duncanin fraktaaliromaani räjäyttää lukijan tajunnan

Skottikirjailija Hal Duncanin (s. 1971) esikoisteos Vellum syöksyy länsimaisen kulttuuriperinnön ytimeen. Se on ensimmäinen puolikas runsasta kaunokirjallista mestariteosta, joka kutoo yhteen tarunomaisia myyttejä, kollektiivisen alitajunnan arkkityyppejä sekä 1900-luvun historiallisia käännekohtia.

Lukuisia palkintoehdokkuuksia noukkineen romaanin keskiössä loistaa legendaarinen Kaikkeuden kirja. Mystisen opuksen sanotaan olevan itsensä Jumalan sanelema ja arkkienkeli Metatronin muistiin merkitsemä. Tätä teosta metsästää sukuperintönsä alla pyristelevä Reynard Carter, joka halajaa tietoa inhimillisen todellisuuden perimmäisestä olemuksesta.

Toisaalla valmistaudutaan sotaan, jossa vastakkain ovat järjestyksen nimiin vannovat langenneet enkelit ja kapinalliset demonit. Panoksena on ihmiskunnan tulevaisuus, eikä tässä taistossa suvaita rintamakarkureita.

Sen saavat monet kirjan hahmoista kauhukseen huomata.

Duncan ammentaa omaperäiseen tulkintaansa aineksia sumerilaisista muinaisteksteistä, kreikkalaisista mytologioista ja esoteerisista kauhukertomuksista. Kuten myös uuden aallon tieteiskirjallisuudesta, arkeologisista toimintaelokuvista sekä ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoista.

Näistä elementeistä hän punoo ajassa ja paikassa liukkaasti liikkuvan modernin eepoksen, jossa ikiaikaiset arkkityypit syntyvät yhä uudelleen. Joko elääkseen läpi ennalta määrätyn kohtalonsa tai taistellakseen sitä vastaan.

On ihmisille tulen varastanut Prometheus, toiselta minältään veteraani ja aseistakieltäytyjä Seamus Finnan, joka ei kidutettunakaan ole valmis astumaan Metatronin riveihin. On taivaan kuningatar Inanna, eli prätkäpimu Phreedom, joka haastaa patriarkat ja laskeutuu alas Manalaan. On Jack Flash, ikuinen kapinallinen ja anarkisti, joka on vakuuttunut siitä, että yhteiskuntaa ohjailee näkymätön salaliitto.

Lumoavien henkilöiden taustalla vaikuttaa itse Vellum. Todellisuuden alla, päällä ja väleissä väreilevä multiversumi, jonka rinnalla havainnoimamme olevaisuus on pelkkä mitätön mustetahra. Vellum on kaikkien mahdollisten ikuisuuksien summa, loputtomien toisistaan poikkeavien maailmojen jatkumo.

Rikkaalla mielikuvituksella ja hurmaavalla kielenkäytöllä kyllästetty romaani imaisee mukaansa. Duncan tykittää pätsinä liekehtivää tekstiä, jonka tyylilaji valikoituu kunkin episodin esikuvien mukaiseksi.

Tuloksena on kokonaisia uusia todellisuuksia luova illuusioiden aarreaitta.

Samalla kirjailija hylkää lineaarisen kerronnan. Hän kehrää esiin pyörteisen, sisäkkäisistä narratiiveistä muodostuvan mysteerin, jossa hahmot ja heidän inkarnaationsa resonoivat odottamattomastikin keskenään.

Fraktaaliromaanin haaroista esiin tunkevat kysymykset tasa-arvosta, suvaitsevaisuudesta ja toiseudesta. Tietoisuudesta ja vapaudesta. Helppojen ratkaisujen mahdottomuudesta.

Vellumin suomentanut Nina Saikkonen on suoriutunut vaativasta tehtävästään mallikkaasti. Eri kertojat ja tarinalajit soivat omilla persoonallisilla äänenpainoillaan myös käännöksessä. Vellum on kokemus, joka ei huuhtoudu mielestä. Klassikko jo syntyessään.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi