Ihmisoikeudet A:sta Ö:hön

A

AMNESTY. Maailman merkittävin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International juhlii 42-vuotissyntymäpäiväänsä. Toukokuun lopussa 1961 perustetulla järjestöllä on nykyisin noin 1,5 miljoonaa jäsentä. Amnesty on juuri julkaissut vuosittain ilmestyvän raporttinsa maailman ihmisoikeustilanteesta.

Amnestyn toiminta perustuu vapaaehtoisten kampanjointiin. Järjestöön kuuluu noin 11 000 suomalaista, mikä on pohjoismaisittain vähän. Esimerkiksi Ruotsissa Amnestylla on yli 60 000 jäsentä.

Suomalaisten verrattain vähäinen kiinnostus Amnestya kohtaan liittyy historiaan. Suomettuneessa Suomessa suhtauduttiin varovaisesti Amnestyyn, joka arvosteli myös silloisen Neuvostoliiton ihmisoikeuspolitiikkaa. 1990-luvun puolivälin jälkeen Amnestyn jäsenmäärä Suomessa on kaksinkertaistunut. Suomen-osasto tiedottaa toiminnastaan netissä osoitteessa www.amnesty.fi.

Muita kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä ovat mm. Human Rights Watch, Derechos ja FIDH eli Kansainvälinen ihmisoikeusliitto. Kotimaisia järjestöjä ovat mm. KEPA/Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Pakolaisneuvonta, Seta, Suomen pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Suomen YK-liitto.

B

BONO. Legendaarinen U2-yhtyeen laulusolisti on puolustanut ihmisoikeuksia keskusteluilla mm. maailman huippupoliitikkojen sekä paavin kanssa. Bono on toiminut näkyvästi Jubilee 2000 -projektissa kehitysmaiden velkojen anteeksiantamiseksi ja esiintynyt yhtyeineen Conspiracy of Hope -hyväntekeväisyyskiertueella.

Suomalaisista julkkiksista ihmisoikeuksien keulakuvina ovat poliitikkojen ohella toimineet ainakin Aki Kaurismäki, Toni Wirtanen, Kaari Utrio, Jonna Järnefelt ja Mikko Kuustonen.

C

CHILE. Augusto Pinochetin sotilasvallan aikana 1973-1990 Chilessä "katosi" tuhansia ihmisiä. Katoamisten taustalla tiedetään olleen poliittisia murhia ja hallinnollisia pidätyksiä.

Kenraali Pinochetin arestiin määrääminen ja pidättäminen Lontoossa 1990-luvun lopussa oli voitto kansainväliselle rikosoikeudelle. Pinochetia syytettiin mm. kidutuksesta.

Britannia luovutti vuonna 1915 syntyneen ex-diktaattorin terveydellisistä syistä lopulta Chileen. Oikeudenkäyntiä ei ole vieläkään järjestetty. Syytesuojan murtuminen teki kuitenkin Pinochetista kautta aikojen ensimmäisen valtionpäämiehen, jota vaadittiin juridiseen vastuuseen hirmuteoistaan.

D

DALAI LAMA. Tiibetin hengellinen johtaja. Tiibetin buddhalaiset ovat yksi esimerkki uskonnollisen vainon kohteeksi joutuneesta ihmisryhmästä. Tiibetiä miehittävien kiinalaisten vankina on edelleen satoja tiibetiläisiä nunnia ja munkkeja.

Dalai Lama on aina puoltanut väkivallatonta taistelua oman kansansa puolesta samaan tapaan kuin Martin Luther King ja Mahatma Gandhi. Tällä hetkellä Dalai Lama asuu maanpaossa Intiassa Dharamsalan kaupungissa.

E

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS. Yleismaailmallisten sopimusten lisäksi ihmisoikeuksista voidaan sopia alueellisesti. Alueellisia sopimuksia ovat mm. Amerikan valtioiden ihmisoikeussopimus sekä Afrikkalainen peruskirja ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista.

Euroopan ihmisoikeussopimus (johon Suomi liittyi vuonna 1989) on tällä hetkellä yksi maailman tehokkaimmista ihmisoikeussopimuksista. Sopimuksella on oma tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka sijaitsee Strasbourgissa. Tuomioistuin ottaa vastaan yksilöiden valituksia alueellisen sopimuksen loukkauksista ja antaa sitovia tuomiota.

F

FGM (Female Genital Mutilation). Naisten ympärileikkauksella eli sukuelinten silpomisella tarkoitetaan perinnettä, jossa tytöltä leikataan irti osa sukupuolielimistä tai hänen häpyhuuliaan viillellään. Pienet häpyhuulet saatetaan leikata osittain tai kokonaan. Raaimmassa versiossa leikataan myös valtaosa suurista häpyhuulista, minkä jälkeen vulva ommellaan kiinni. Virtsalle ja kuukautisverelle jätetään pieni aukko.

Leikkaus tehdään tytölle yleensä 4-8-vuotiaana. Silpominen on traumaattinen kokemus. Nainen saattaa koko ikänsä kärsiä fyysisistä ja psyykkisistä ongelmista.

Ympärileikattuja naisia arvioidaan olevan noin 135 miljoonaa, ja noin kaksi miljoonaa tyttöä silvotaan vuosittain. Silpominen on yleisintä Afrikassa sekä muutamissa Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian maissa.

Suomessa keskustelu tyttöjen ympärileikkauksesta alkoi somalipakolaisten myötä 1990-luvun alussa. Suomen rikoslain nojalla teko tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Ympärileikkausta haluavat voivat kuitenkin vapaasti lähettää tytön silvottavaksi kotimaahansa. Ruotsissa silvottavaksi lähettäminen on rikos.

Monet ympärileikatut naiset kärsivät kivuliaista kuukautisista, kroonisista tulehduksista, kasvaimista ja hedelmättömyydestä. Likaiset instrumentit voivat levittää taudinaiheuttajia, kuten HI-virusta. Joskus tyttö kuolee leikkauksessa verenhukkaan.

Silvotulla naisella synnytys on usein vaarallinen. Synnyttävää naista joudutaan usein leikkaamaan, jotta synnytys voisi onnistua alateitse, mutta myös korjaavat leikkaukset synnytyksen jälkeen ovat usein tarpeen.

Ympärileikattu nainen ei pääsääntöisesti voi saada orgasmia.

G

GIBRALTAR-TAPAUS. Niin sanottu Gibraltar-tapaus (1995) tuomitsee rikosten torjunnan aseellisin keinoin. Maaliskuussa 1988 Britannian armeijan erikoisjoukot ampuivat Gibraltarilla väijyksistä kuoliaaksi kolme henkilöä, joita epäiltiin Irlannin tasavaltalaisarmeijan terroristeiksi. Terroristien uskottiin asentaneen autopommin ja saattavan milloin tahansa räjäyttää sen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että oikeutta elämään oli loukattu, koska viranomaisten käytettävissä olisi ollut lievempiä keinoja, kuten terroristien pidättäminen jo heidän saapuessaan Gibraltarille.

H

HARRIS, BRUCE. Latinalaisen Amerikan katulasten hyväksi perustetun Casa Alianza -järjestön pitkäaikainen johtaja. Guatemalasta käsin toimiva järjestö tarjoaa hylätyille lapsille mm. ruokaa, majoitusta, terveydenhuoltoa, huumevieroitusta ja oikeudellista apua.

I

IHMISOIKEUDET. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle hänen ihmisyytensä perusteella, eikä niitä voi missään tilanteessa ottaa häneltä pois. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, yhteisiä maailman kaikille ihmisille, ja ne kieltävät syrjinnän katsomatta rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään.

Ihmisoikeudet on määritelty tyhjentävimmin Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 1948. Julistuksen pohjalta on luotu valtioita juridisesti sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Ihmisoikeusjulistus käsittää 30 artiklaa. Ensimmäinen artikla kuuluu: "Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

J

JULMA, EPÄINHIMILLINEN TAI HALVENTAVA KOHTELU TAI RANGAISTUS. Ihmisen ihmisarvoa tulee kunnioittaa kaikissa tilanteissa, eikä ketään saa kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti. Käytännössä tämä ihmisoikeus kieltää kaikki kiduttamisen muodot ja asettaa ehtoja esimerkiksi vankilaolosuhteille.

K

KUOLEMANRANGAISTUS. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista perustavin. Käytännössä oikeus elämään tarkoittaa julkiseen valtaan kohdistuvaa kieltoa laittomasti tai mielivaltaisesti surmata ihmisiä.

Useimmat ihmisoikeusasiantuntijat tuomitsevat kuolemanrangaistuksen aina moraalisesti vääräksi. Lisäksi kuolemanrangaistus pitää yllä raaistavaa ilmapiiriä, eikä se ole missään poistanut törkeitä rikoksia. Kuolemanrangaistuksen uhka saattaa päinvastoin ajaa rikollisen äärimmäisiin tekoihin, jotta hän ei jäisi kiinni.

Yleiset ihmisoikeussopimukset eivät ehdottomasti kiellä kuolemanrangaistusta, mutta sille asetetaan rajoituksia, joiden mukaan kuolemanrangaistus voi olla käytössä vain kaikkein vakavimmista sekä vain yli 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista. Läntisistä demokratioista Yhdysvallat teloittaa myös nuorisorikollisia.

Amnestyn tietojen mukaan koko maailmassa teloitettiin viime vuoden aikana 1526 ihmistä. Ylivoimaisesti eniten omia kansalaisiaan teloittaa Kiina. Viime vuonna Kiinassa rekisteröitiin 1060 tunnettua teloitusta, mutta todelliset luvut lienevät huomattavasti suurempia.

Suomen lainsäädännöstä on poistettu kuolemanrangaistus sekä rauhan että sodan aikana. Suomi on allekirjoittanut kuolemanrangaistuksen kieltäviä ihmisoikeussopimuksia ja kirjannut kuolemanrangaistuksen kiellon myös perustuslakiinsa.

L

LAPSISOTILAAT. Maailmassa arvioidaan olevan yli 300 000 lapsisotilasta. Pahimpana ongelma ilmenee Myanmarissa (Burmassa), jossa armeijaan kuuluu arviolta 70 000 lasta. Nuorimmat ovat vain 11-vuotiaita, ja monet on värvätty pakottamalla tai uhkailemalla. Myös kapinallisten joukoissa palvelee lapsia.

Kolumbiassa puolisotilaalliset joukot ovat värvänneet joukkoihinsa noin 14 000 lapsisotilasta, mukana kymmenenvuotiaita poikia ja tyttöjä. Lapsisotilaiden käyttöön ovat syyllistyneet myös mm. Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan ja Liberian hallitukset.

Kaikki maailman valtiot - Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta - ovat liittyneet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Helmikuussa 2002 voimaan tuli sopimuksen lisäpöytäkirja, jossa kielletään lapsisotilaiden käyttö.

Lisäpöytäkirjan oli helmikuuhun 2003 mennessä allekirjoittanut 111 maata, mutta vain 46 maata on tähän mennessä ratifioinut sopimuksen.

M

MIELIPIDEVANKI. Mielipidevankeja ovat ihmiset, joita pidetään vangittuina mielipiteen, ihonvärin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, kansallisen alkuperän tai kielen takia. He eivät ole käyttäneet väkivaltaa tai puoltaneet sen käyttämistä. Amnesty vaatii kaikkien mielipidevankien vapauttamista.

Amnesty katsoo, että lainsäädäntö asettaa suomalaiset totaalikieltäytyjät mielipidevangin asemaan. Lyhin mahdollinen asepalvelus on Suomessa kuusi kuukautta, mutta siviilipalvelus kestää aina kolmetoista kuukautta. Suomi siis rankaisee siviilipalvelusmiehiä kohtuuttoman pitkällä palvelusajalla. Vankilatuomio kestää noin kuusi kuukautta.

Suomi on Kreikan ohella ainoa EU-maa, jossa Amnesty on puuttunut aseistakieltäytyjien kohteluun.

N

NAISTEN OIKEUDET. Nykyisin kaikki ihmisyksilöt tunnustetaan ihmisoikeuksien haltijoiksi. 1600- ja 1700-luvun länsimainen liberalismi keskittyi "miesten oikeuksiin" (rights of man), millä tarkoitettiin vain vapaita ja maata omistavia miehiä.

YK hyväksyi vuonna 1979 sopimuksen naisten syrjinnän poistamisesta (Convention on the Elimination of all forms of Discrimination Against Women, CEDAW), jota kutsutaan usein naisten oikeuksien yleissopimukseksi. Sopimus kiinnittää erityistä huomiota naisten osuuteen valtiollisessa päätöksenteossa, naisen oikeuteen säilyttää kansalaisuutensa avioliittoon mennessä sekä naisten ja miesten tasa-arvoon koulutuksessa ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa.

Yksi vakavimmista naisiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista Suomessa on väkivalta läheissuhteissa. Joka viides avio- tai avovaimo on kohdannut väkivaltaa kotonaan. Vuosittain noin 90 000 suomalaista naista joutuu väkivallan kohteeksi. Vain joka kymmenes uhri ilmoittaa tapahtuneesta poliisille.

Suomessa raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vuonna 1994. Muu perhepiirissä tapahtuva väkivalta on ollut yleisen syytteen alainen rikos vuoden 1995 syksystä.

O

OIKEUS. Suomi on omaksunut periaatteellisen keskitien ihmisoikeussopimusten juridisessa noudattamisessa. Ihmisoikeuksia ja kansallista lainsäädäntöä pidetään periaatteessa toisistaan erillisinä oikeusjärjestyksinä, mutta käytännössä ero katoaa, koska Suomessa tärkeimmät ihmisoikeussopimukset on ratifioitu eli säädetty olemaan myös lakina voimassa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksella on Suomessa lain asema.

Kansainvälisiä ihmisoikeusloukkauksia käsittelevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (Strasbourg) ja YK:n ihmisoikeuskeskus (Geneve).

Kotimaassa ihmisoikeusloukkauksista voi valittaa ainakin eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille, tasa-arvovaltuutetulle ja vähemmistövaltuutetulle. On myös mahdollista tehdä ns. hallintokantelu, joka tarkoittaa kääntymistä ylemmän virkamiehen puoleen. Esimerkiksi poliisin toiminnasta voi kannella sisäasiainministeriölle.

P

POLITKOVSKAJA, ANNA. Riippumattoman moskovalaisen Novaja Gazeta -lehden toimittaja, joka on erikoistunut Tshetsheniaan. Hän on vieraillut sodan runtelemilla alueilla yli 40 kertaa vuoden 1999 jälkeen ja kirjoittanut sekä siviiliväestöön kohdistuvista että Venäjän armeijan sisällä tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Kirjoitukset ovat aiheuttaneet Politkovskajalle hankaluuksia. Hänet on monta kertaa uhattu raiskata ja tappaa, ja Venäjän viranomaiset ovat pitäneet häntä säilössä. Vuonna 2001 hän pakeni päätoimittajansa kehotuksesta turvaan Wieniin mutta viihtyi maanpaossa vain muutaman kuukauden. Hänen kirjansa Toinen Tshetshenian sota ilmestyi suomeksi tänä keväänä.

Q

QALA-I-JANGHI. Afganistanilainen linnoitus Mazar-i-Sharifin kaupungissa, jossa useita satoja talebaneiksi epäiltyjä sotavankeja kuoli epäselvissä olosuhteissa Pohjoisen liiton, Yhdysvaltojen ja Britannian joukkojen kanssa käydyissä taisteluissa marraskuussa 2001.

Koska ylimitoitetusta voimankäytöstä oli näyttöä ja koska osa kuolleista löytyi kädet sidottuina, Amnesty vaati Yhdysvalloilta selvitystä tapahtumista. Mahdollisia sotarikoksia ei ole tutkittu.

R

RANKAISEMATTOMUUS. Rankaisemattomuus (impunity) merkitsee sitä, ettei ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä tuoda oikeuden eteen. Rankaisemattomuus antaa loukkauksia tehneille viestin, että he voivat jatkaa tekojaan joutumatta niistä vastuuseen.

Kehitys kohti kansainvälistä rikosoikeutta sekä valtioiden yleismaailmallisen tuomiovallan toimeenpaneminen vahvistavat mahdollisuuksia saada pahimpiin ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneet edesvastuuseen. Tällaisia rikoksia ovat mm. kansanmurha ja sotarikokset. Tuorein askel kohti ylikansallista oikeudenmukaisuutta on heinäkuussa 2002 perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin ICC (International Criminal Court).

S

SEKSUAALISET VÄHEMMISTÖT. Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää mm. kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut sopimusloukkauksiksi muun muassa aikuisten välisen homoseksuaalisen kanssakäymisen kriminalisoinnin ja valtion kieltäytymisen antamasta uuden sukupuoli-identiteetin mukaista henkilöllisyyttä sukupuolenvaihdoksen jälkeen.

T

TSS-OIKEUDET. Ihmisoikeudet jaetaan tavallisesti kahteen ryhmään. Tss-oikeuksilla tarkoitetaan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Kp-oikeudet ovat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia.

Maissa, joiden kansalaisten taloudellisissa ja sosiaalisissa oikeuksissa on vakavia puutteita, kp-oikeudet voivat vaikuttaa toissijaisilta. Pohjoismainen ihmisoikeuskäsitys korostaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta: vaikka ihmisoikeudet ovat erilaisia, ne ovat yhtä tärkeitä.

U

URGENT ACTION. Yksi Amnestyn tehokkaimmista kampanjoinnin muodoista ihmisoikeuksien puolesta. Urgent Actionilla eli pikavetoomuksella tarkoitetaan Amnestyn julkaisemaa vetoomusta sellaisen ihmisen puolesta, joka on välittömässä vaarassa joutua ihmisoikeusloukkauksen uhriksi.

V

VESI. Ihminen kestää nälkää useita viikkoja, mutta ilman vettä vain noin kolme vuorokautta.

W

WWW/INTERNET. Oikeus sananvapauteen sisältää myös oikeuden ilmaista mielipiteitään rauhanomaisesti ja jakaa tietoa internetin välityksellä.

Kaikkialla oikeus netin käyttöön ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Kiinassa on jopa kidutettu ja teloitettu ihmisiä internetin käytön takia. Vainotut ovat usein poliittisia aktivisteja tai Falun Gongin kaltaisten epävirallisten järjestöjen jäseniä.

Internetin käytön lisääntyessä Kiinan hallitus on tiukentanut rajoituksia mm. estämällä ulkomaisten www-sivujen ja hakukoneiden käytön, turvautumalla erityisiin internet-poliiseihin sekä sulkemalla korruptiota käsitteleviä tai hallitusta arvostelevia www-sivustoja.

X

X-RAY. Kuubassa, Yhdysvaltojen Guantánamon laivastotukikohdassa sijaitseva vankileiri (Camp X-Ray), jossa on yhteensä noin 660 vankia yli neljästäkymmenestä maasta. Suurin osa vangeista tuotiin leiriin Afganistanin sodan aikana. Moni heistä on ollut Guantánamossa jo lähes puolitoista vuotta.

Epäiltyjä al-Qaidan ja Taleban-liikkeen taistelijoita ei ole syytetty mistään rikoksista, eikä heille ole taattu sodan oikeudet määritteleviin Geneven sopimuksiin kirjattuja sotavankien oikeuksia. Vangit eivät ole saaneet oikeusapua eivätkä mahdollisuutta omaistensa tapaamiseen.

Y

YRITYKSET. Monet suuryritykset ovat nykyisin merkittävämpiä toimijoita kuin monet valtiot. Amnesty vaatii, että myös yritysten on sitouduttava kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin. Sitoutumisen tulee näkyä myös käytännön liiketoiminnassa. Vastuullisen liiketoiminnan politiikkaa ja ihmisoikeusperiaatteita on lähtenyt toteuttamaan ainakin neljä suomalaisyritystä: Metso, Nokia, Stora Enso ja UPM-Kymmene.

Z

ZORRO. Rikosreportteri Johnston McCulleyn luoma fiktiivinen naamiosankari. Oikeamielinen miekka- ja ratsumies Zorro on puolustanut Kaliforniassa sijaitsevan, omituisen espanjalaishenkisen kotikaupunkinsa Pueblo de Los Angelesin heikkoja romanttiseen tyyliinsä jo vuodesta 1919.

Å

ÅBO AKADEMI, IHMISOIKEUSINSTITUUTTI. Åbo Akademin alaisuudessa toimiva tieteellinen keskus, joka tutkii, kouluttaa ja tuottaa tietoa ihmisoikeuksista. Instituuttia johtaa oikeustieteen tohtori Martin Scheinin, joka on Suomen kansainvälisesti tunnetuin ihmisoikeusasiantuntija. Scheinin toimii virkansa ohella YK:n ihmisoikeuskomitean jäsenenä.

Ä

ÄÄNIOIKEUS. Ihmisoikeuksiin kuuluu demokratiaan liittyviä oikeuksia ja vapauksia, kuten sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Ihmisoikeuksia ovat myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansalaisten mahdollisuus hakeutua julkisiin virkoihin.

Ö

ÖLJY. Öljyvarojen sijoittuminen maapallolla on perimmäisenä syynä moniin konflikteihin, joissa loukataan ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Nigeriassa öljyjätti Shell on jo pitkään sortanut ogonien kansaa. Tuoreena esimerkkinä öljyn vaikutuksista maailmanpolitiikkaan on pidettty Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin.

n

Oppaan aakkosten laatimisessa auttoi Tommy Lindgren, joka on Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedottaja ja Don Johnson Big Band -yhtyeen laulaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi