Paperityöntekijät Raimo Montonen, 58, Ismo Hietala, 50, ja Mika Nopanen, 43, saivat yli 400 muun työntekijän kanssa lopputilin, kun Haminan suurin yksityinen työnantaja lopetti toimintansa kevättalvella 2008.

Metsäjätti Stora Enso oli päättänyt pyyhkiä pöytää isolla kädellä. 1 400 työntekijää ja toimihenkilöä sai kuulla työnsä loppuvan, kun myös Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat ja Anjalankosken aikakauslehtipaperikone päätettiin lopettaa.

Eihän siinä niin pitänyt käydä.

Raimo Montonen pääsi Summan paperitehtaalle töihin öljykriisin aikaan vuonna 1975. Ismo Hietala aloitti summalaisena marraskuussa 1982. Mika Nopanen tuli prosessikouluun vuonna 1990. Laman ravisteltua Suomea Nopanen leikkasi marketissa lihaa, mutta palasi vuonna 1994 Summaan rullamieheksi.

Lokakuussa 2007 Nopanen toimi koneenhoitajana ja massamiehenä. Hietala työskenteli pakkaamonhoitajana ja Montonen paperikone kakkosen pituusleikkurilla. Paperikoneiden äärellä tulevaisuus näytti hyvältä.

Vuonna 2005 Summan tehdas oli ollut erityistarkkailussa, mutta Stora Enson toimitusjohtaja Esa Härmälä päästi tehtaan tarkkailuluokalta jo seuraavana vuonna: summalaiset olivat tehostaneet toimintaansa, tuotteet olivat entistä parempia ja henkilöstövähennyksiäkin oli saatu aikaan paikallisesti sopien.

Summan paperitehdas tuotti vuonna 2006 yli 400 000 tonnia sanomalehti-, aikakaus- ja kirjapaperia. Samana vuonna UPM:n Voikkaan paperitehdas ajettiin alas.

Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen vieraili Summan tehtaalla helmikuussa 2007 ja kehui "penteleen hyvää" työfiilistä. Maaliskuun lopulla Stora Enson toimitusjohtajana aloitti Jouko Karvinen. Syksyllä Summan tehtaalle ruvettiin asentamaan uutta toiminnanohjausjärjestelmää.

Summan paperitehtaan nykyaikaistamiseen työnnettiin vajaassa kymmenessä vuodessa 90 miljoonaa euroa.

Suomalaisen paperiteollisuuden uhkakuva alkoi kuitenkin muuttua kirkkaaksi. Markkinat eivät enää vetäneet Euroopassa: tarjonta ylitti kysynnän.

Euroopan ulkopuolellekin oli vaikea myydä, koska euron kurssi oli vahvistunut liikaa. Paperiteollisuuden raaka-ainetta sai halvemmalla Latinalaisesta Amerikasta.

Venäläiset ahdistivat suomalaisia puutulleilla. Kuten Stora Enso myöhemmin ilmoitti: raakapuun hinta tuli liian kalliiksi.

Syksyllä 2007 tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila huomasi toimintaympäristön muuttuneen hankalaksi summalaisen paperin tekemiselle. Myös ylempänä Stora Enson organisaatiossa laskettiin, että toiminta oli keskimääräisesti tappiollista, eivätkä pitkän aikavälin kannattavuusodotukset olleet riittävät.

On torstai 25.10.2007. Stora Enso julkistaa mediatiedotteen heti aamuyhdeksän jälkeen.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen vastaanottaa puhelun. Toisessa päässä on valtionyhtiöistä vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok).

Haminan ja Kotkan työvoimatoimiston johtaja Jari Saarinen viettää vapaapäivää. Hän on juoksulenkillä, kun esimies soittaa ja pyytää hätäpalaveriin Haminaan.

Mika Nopanen on rakentamassa perheelleen omakotitaloa.

"Olin kirvesmiehen kanssa lyömässä ulkopäätyä paikoilleen. Oltiin telineillä, kun puhelin soi taskussa. Velipoika soitti ja sanoi, että tehdas on pysäytetty. Ai jaa, seisokki vai? Ei kun tehdas loppuu."

"Pistin puhelimen taskuun ja jatkoin naulaamista."

Kahvitauolla kolmen alaikäisen lapsen isä soittaa pankkiin ja kysyy, että pannaanko rakenteilla oleva talo myyntiin.

"Ne sanoivat, että eiköhän tässä jotain keksitä. Sitten jatkettiin naulaamista."

Ismo Hietala on metsässä kaivinkoneellaan mätästämässä. Puhelu keskeyttää työn vain hetkeksi.

Hietala jatkaa turpeen kääntämistä ja sisuunnuksissaan tekee lisäksi yhden metsätien pätkän.

Raimo Montonen on tullut aamuvuoroon jo kello kuudeksi. Yllättäen annetaan kutsu kello yhdeksäksi tiedotustilaisuuteen.

"Se tuli puolta tuntia tai viittätoista minuuttia ennen. Se ei tullut hyvissä ajoin."

Aamuvuoron aikaan vain osa tehtaan 430 työntekijästä on töissä. Montonen arvelee ruokalassa olevan puolen sataa ihmistä. Paikalle on tuotu heijastinkangas, jonka edessä Stora Enson sanomalehti- ja kirjapaperiliiketoiminta-alueen johtaja Juha Vanhainen esittää asiansa. Tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila seuraa esitystä vierestä. Montonen muistelee:

"Ensin se johtaja, kuka olikaan, kylmästi näytteli Stora Enson markkinatilannetta ja sitten vaan sivulauseessa ilmoitti, että Summan tehdas kuitenkin lopetetaan."

Tämän jälkeen johtajien puheet menevät korvien ohi. Montonen on saanut iskun vasten kasvoja.

"Kyllä siinä meinasi jalat alta lähteä, kun se ilmoitus tuli. Järkyttävä juttu. Sitä ei voi kuvitella ennen kuin sen itse kokee. Kun ilmoitetaan, että se on tässä. Varmaan joku rupesi itkemäänkin."

Tiedotustilaisuuden jälkeen palataan takaisin työhön. Paikkoja siivoillaan vuoron loppuun saakka. Toimittajat kärkkyvät portilla.

Montonen kävelee katsekontaktia välttäen toimittajien ohi. Hän polkee pyörällä viisi kilometriä kotiin, eikä muista matkasta mitään.

Kotiin päästyään Montonen vastailee puhelimeen. Äänessä ovat niin vaimo kuin lapsetkin. Uutinen on levinnyt työvuoron aikana kaikkialle.

"Veikkaan, että vaimon kanssa otettiin viiniä sinä iltana normaalia enemmän. Juteltiin asioista tavallista syvällisemmin."

Summan paperitehtaan lopettaminen synnytti satakunta pitkäaikaistyötöntä. Mukautusohjelmalla moni löysi töitä muualta. Kourallinen päätti ruveta yrittäjäksi.

Hietala oli sivutoimisesti tehnyt maanrakennus-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä jo vuodesta 2004. Kaivinkoneessaan Hietala tiesi heti, miten elämä tulisi jatkumaan, kun kaveri soitti tehtaan lopettamisesta: "Ajattelin heti, että kait se on sitten tätä lähdettävä täyspainoisesti tekemään."

Nyt Monialaurakointi I. Hietala on uusinut kaivinkoneensa jo pariin otteeseen. Hietalalla on myös kaksi traktoria.

Hietala ymmärtää, että kaikki eivät voi ryhtyä yrittäjiksi.

"Jos on vaan 30 vuotta kävellyt tehtaalle, eikä ole mitään tarvinnut ajatella, niin perusta siinä sitten joku helvetin firma. Ei onnistu."

Raimo Montoselle yrittäjäksi alkaminen ei ollut itsestään selvä ratkaisu.

"Minulla ei ollut yhtään mitään. Lähdin ihan pystymetsästä."

Yrittäjyysidea syntyi pari viikkoa lopputilien jälkeen, helmikuussa 2008. Montonen oli kotona käsitellyt tietokoneella kuvia 1990-luvun alusta saakka.

"Vaimo oli huomauttanut, että videota kyllä riittää, mutta kotialbumiinkin tarvittaisiin valokuvia."

Huhtikuun lopulla 2008 Montonen perusti valokuvayrityksen, joka toimi vuoden kotona. Sen jälkeen toiminimi SinunKuva hankki liiketilan Haminan keskustasta.

Mika Nopanen alkoi vuoden 2008 alussa määrätietoisesti pohtia yrittäjyyttä. Keväällä 2011 asiantuntijoiden kanssa hiotut suunnitelmat muuttuivat todeksi: Takaladon liha ja kala Oy aloitti toimintansa.

Maaliskuussa 2012 valmistui 200 neliön toimitila, jossa myydään lähialueelta toimitettua lihaa ja kalaa.

Kaikille yrittäjiksi alkaneille Stora Enso antoi 20 000 euroa alkupääomaa, mistä Montonen, Hietala ja Nopanen ovat edelleen kiitollisia.

"Minä sain sillä osan sokkelia maksetuksi", Nopanen sanoo.

Nopanen pohtii, että hän ei joutunut, vaan pääsi työttömäksi.

"Olisin varmaan ollut hommissa eläkeikään asti, jos ei olisi lopputiliä tullut."

Nyt Nopasen yritys työllistää kokonaan tai osa-aikaisesti kahdeksan henkilöä. Yritykseen on investoitu satojatuhansia euroja.

"Ennen tein vuorotyötä, nyt teen työtä vuorotta. En vaihtaisi päivääkään pois."