Verkossa on viime kuukausina syntynyt internetin kaikkien aikojen kansanliike, joka on herättänyt ennennäkemättömän määrän verkon käyttäjiä puolustamaan sananvapautta ja verkon koskemattomuutta.

Lauantain mielenosoitukset ovat tämän kansanliikkeen tuorein ilmentymä.

Liike sai alkunsa Yhdysvalloissa suunnitellusta uudesta tiukasta piraattilaista. SOPA-lyhenteellä (Stop Online Piracy Act) tunnettu laki olisi antanut Yhdysvaltain viranomaisille ja oikeudenhaltijoille laajat oikeudet sulkea piratismista syytettyjä nettisivustoja.

Viihdeteollisuuden lobbareiden luomukseksi parjattu laki sai vastaansa laajan rintaman maailman suurimpia internet-yrityksiä. Englanninkielinen Wikipedia pimensi sivunsa päiväksi vastustaakseen lakia, ja esimerkiksi Google lisäsi etusivulleen sopimusta arvostelleen viestin. Yhtiöiden mukaan lain muotoilut olivat niin laajoja, että esimerkiksi Google olisi voinut joutua vastuuseen sen hakukoneen kautta löytyvistä piraattisivuista.

Lain vastustus herätti myös tuhannet netin käyttäjät eri puolilla maailmaa. Heräsi pelko, että kiristyvä piraattikamppailu johtaisi laajaan verkkosivujen sulkemiseen, joka veisi mukanaan verkosta myös paljon laillista sisältöä.

Suomessakin esimerkiksi osa yhteisösivusto Twitterin käyttäjistä lisäsi oman käyttäjäkuvansa päällä amerikkalaista lakia vastustavan logon.

Lisää vettä myllyyn tuli tammikuussa Suomessa julkistetusta Tekijänoikeustoimikunnan ehdotuksesta, joka käytännössä loisi piraattisivujen estolistan Suomeenkin.

Valtava vastaliike johti SOPAn hyllyttämiseen Yhdysvaltain kongressissa.

Lain kaaduttua sen synnyttämä kansanliike käänsi kuitenkin katseensa salamyhkäiseen ACTA-sopimukseen, josta oli verkossa kohuttu jo vuosia. ACTA oli kohun noustessa edennyt jo allekirjoitusvaiheeseen.

Vastustusta lietsoi sekin, että ACTAn muotoilut ovat kansainvälisten sopimusten tapaan niin väljiä, että niiden voi tulkita johtavan joko äärimmäisen tiukkoihin iskuihin piraattisivuja vastaan tai vaihtoehtoisesti vain vähäisiin muutoksiin. HS:n tammikuussa haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sopimuksen suorat vaikutukset Suomeen jäänevät vähäisiksi.

ACTA onkin muuttunut jo kauan sitten pelkästä sopimuksesta verkossa nousevan uuden kansanliikkeen symboliksi.

Sen keskiössä ei kuitenkaan ole piratismi vaan verkon sananvapaus, jonka merkitystä ovat korostaneet arabikevät ja viime vuoden laajat Wall Street -mielenosoitukset. ACTAn vastustajat eivät lopulta pelkää piraattisivujen sulkemista vaan sitä, että taloudellisten intressien ohjaamille estolistoille lipuu myös vallitsevaa järjestelmää arvostelevaa aineistoa.

ACTAsta on tullut mielenosoittajille kohde, johon tämän pelon voi kohdistaa.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (www.twitter.com/JussiPullinen) ja Facebookissa (www.facebook.com/JPullinen).