Suomalaiset ja brasilialaiset tutkijat tekevät Amazonin jokilaaksossa kaivauksia, jotka mullistavat historiaa.

Sademetsien hakkuut ovat paljastaneet Länsi-Amazoniasta geoglyfejä eli ilmasta havaittavia geometrisiä kuvioita kuten kahdeksankulmioita, ympyröitä ja neliöitä.

Geoglyfit kertovat kadonneesta sivilisaatiosta. Amazoniaa luultiin aiemmin koskemattomaksi sademetsäksi, jossa kulki satoja vuosia sitten vain yksittäisiä heimoja metsästämässä ja kalastamassa.

Vasta viime vuosina on selvinnyt, että Amazoniassa eli aikanaan miljoonia ihmisiä kehittyneissä yhteiskunnissa, joissa puhuttiin mahdollisesti useita kieliä.

Geoglyfejä on paikallistettu noin 300. Tunnettu Amazon-tutkija, professori Martti Pärssinen arvioi, että niistä on löydetty vasta parikymmentä prosenttia.

"Odotamme parhaillaan uusien kaivauslupien saamista. Brasilia on omanlaisensa maa byrokratian suhteen", Pärssinen sanoo.

"Ensin piti selvittää, keiden mailla geoglyfejä on, ja etsiä maanomistajat. Heiltä on saatu luvat, mutta viranomaisprosessi on kesken. Toivottavasti kaivauksia päästään jatkamaan tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna."

Kaivaukset alkoivat vuonna 2007 ja laajenivat seuraavana vuonna Suomen Akatemian rahoituksella. Työhön on osallistunut kymmenkunta suomalaista.

Amazonian geoglyfit ovat maailmanlaajuinen sensaatio, joka muuttaa historiankirjoitusta. Tutkimukset vaikuttavat myös hyljeksittyjen intiaanien identiteettiin ja asemaan.

Korkeakulttuurista oli havaintoja jo 1500-luvun alkupuolella. Ensimmäisten löytöretkeilijöiden kertomuksia Amazonian asutuksesta pidettiin kuitenkin satuina, koska sivilisaatiota ei löydetty enää 50 vuoden kuluttua. Rakennukset olivat jääneet metsien alle.

"Eurooppalaiset taudit tappoivat jopa 90 prosenttia Amazonian väestöstä. Taudit levisivät, koska väestöä oli paljon ja asutuskeskukset olivat keskenään tekemisissä", Pärssinen kertoo.

Sivilisaatio rakentui teiden yhdistämistä asutus- ja seremoniakeskuksista. Tiet olivat paikoin polkuja ja paikoin "valtavia bulevardeja", jotka olivat leveimmillään kymmeniä metrejä.

Geometriset kuviot ovat jääneet jäljelle todennäköisesti uskonnollisista seremoniakentistä.

"Miksi ne on tehty tarkan geometrisesti? Siinä täytyy olla jokin ideologia taustalla. Yhteisöt ovat ehkä jakaneet samanlaisen maailmankäsityksen", Pärssinen pohtii.

Hän arvelee, että sivilisaatiolla ei ollut yhtä johtajaa. Kylät näyttävät olleen keskenään tasa-arvoisia.

"Kyläverkosto on tosin saattanut valita yhteisen johtajan sotatilanteissa, jos jokin ulkopuolinen ryhmä on hyökännyt sen alueelle."

Tutkijat olettivat aluksi, että geoglyfit ovat peräisin 1200-luvulta. Radiohiiliajoituksen perusteella niitä on kuitenkin ollut mahdollisesti jopa tuhat vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Nyt geoglyfejä uhkaa pyyhkiytyä pois, koska sokeriruokoviljelmät valtaavat pinta-alaa.

"Eurooppa haluaa bioetanolia", Pärssinen toteaa.

"Lisäksi karjankasvattajat käyttävät muinaisia kaivantoja juottoaltaina, ja niitä on syvennetty. Geoglyfien päälle rakennetaan jatkuvasti myös teitä."

Paleontologi Alceu Ranzi alkoi etsiä Amazonian hakatuista sademetsistä geometrisiä kuvioita 1990-luvun lopulla. Niitä löytyi aluksi kymmeniä ja sittemmin satoja. Ranzi kertoi kuvioista ensin eräälle huippututkijalle Yhdysvalloissa.

Tämä kieltäytyi uskomasta, että kyse olisi kadonneen sivilisaation jäljistä. Sen jälkeen Ranzi otti yhteyttä toiseen huippututkijaan Martti Pärssiseen, ja kenttätutkimukset alkoivat vuonna 2002. Kaivaukset käynnistyivät vuonna 2007.