Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Yhdysvaltalainen supertietokone Sequoia on noussut ykköseksi maailman nopeimpien tietokoneiden listalla. IBM:n valmistama kone syöksi ykköspaikalta japanilaisen K:ksi nimetyn tietokoneen Tennesseen yliopiston ylläpitämällä listalla.
Sequoialla tehdään simulaatioita, joista saatavalla tiedolla pyritään pidentämään ydinaseiden käyttöikää. Kone on sijoitettu Yhdysvaltain energiaministeriön Lawrence Livermoren laboratorioon Kaliforniassa.
Tuorein, kaksi kertaa vuodessa päivitettävä lista maailman nopeimmista tietokoneista julkaistiin maanantaina supertietokoneiden konferenssissa Hampurissa. Testissä koneet laskevat matematiikan perusyhtälöitä.
Voittajakoneessa on peräti yli puolitoista miljoonaa prosessoria. Sen laskentateho on 16,32 petaflopsia, eli se kykenee suorittamaan 16,32 tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa. Britannian yleisradioyhtiö BBC vertaa, että Sequoia laskee yhtä monta laskua tunnissa kuin 6,7 miljardia ihmistä kykenisi laskemaan taskulaskimilla 320 vuodessa.
Sequoia on yli puolitoista kertaa nopeampi kuin Fujitsun valmistama K ja pesee listan kakkosen myös energiatehokkuudessa: Sequoia kuluttaa 7,9 megawattia kun japanilaiskoneen kulutus nousee 12,6 megawattiin.
Yhdysvalloilla on kymmenen nopeimman supertietokoneen listalla nyt kolme konetta, Kiinalla ja Saksalla kaksi ja Japanilla, Ranskalla ja Italialla yksi. Suomalaiskoneet eivät yllä 500 nopeimman joukkoon. Valmistajista IBM on ykkönen viidellä koneella.
Supertietokoneiden listaa ylläpitävä sähkötekniikan ja tietojenkäsittelyn professori Jack Dongarra sanoo BBC:llle, että Sequoiaa tuskin ohitetaan ainakaan seuraavaan vuoteen.
"Sequoia on erittäin vaikuttava", hän sanoo.
Supertietokoneiden rankkaus on tehty vuodesta 1993 lähtien, jolloin ykkösenä oli Thinking Machinesin valmistama CM-5/1024. Sequoia on lähes 300 000 kertaa tätä nopeampi.
Viime vuodestakin 500 nopeimman koneen yhteenlaskettu laskentateho on noussut kymmenillä prosenteilla.
Supertietokoneita käytetään muun muassa maanjäristyssimulaatioihin ja ilmastomallinnuksiin.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
