Ääri-islamilainen Boko Haram -järjestö on varoittanut tappavansa muslimienemmistöisessä Pohjois-Nigeriassa asuvat kristityt. Boko Haramin tekemissä iskuissa eri puolilla Nigeriaa kuoli viime vuonna ainakin 510 ihmistä.

Boko Haram aktivoitui 2003 koillisessa Bornon osavaltiossa, mutta sen iskut ovat levinneet myös pohjoisiin osiin Yobeen, Kanoon, Bauchiin ja Gombeen.

Järjestön hausankielinen nimi on käännettynä "länsimainen kasvatus on syntistä", ja se on löyhästi lainattu Afganistanin Taliban-liikkeeltä.

Alun perin Boko Haram halusi tiukan islamilaisen sharia-lain voimaan Nigeriassa. Nyttemmin järjestö on hyökännyt hallituksen, poliisien ja kristittyjen lisäksi kaikkia sitä vastustavien kimppuun. Afrikan Unioni tuomitsi lauantaiset iskut terroriteoiksi.

Boko Haram tappoi viimeksi joulupäivänä katoliseen kirkkoon suunnatulla pommi-iskulla 37 ihmistä ja haavoitti 57:ttä pääkaupungissa Abujassa.

Pääepäilty Kabiru Sokoto pakeni vuorokauden vangitsemisen jälkeen poliisilta, kun häntä oltiin siirtämässä poliisin päämajasta kuulustelupaikalle.

Sokoton vangitsemiseen johtavista tiedoista on luvattu 50 miljoonan nairan eli noin 240 000 euron palkkio.

Viime elokuussa järjestön itsemurhapommittaja iski YK:n Nigerian-päämajaan Abujassa ja tappoi ainakin 24 ihmistä.

Nigeriassa on noin 150 miljoonaa asukasta, ja sillä on Libyan jälkeen Afrikan suurimmat öljyesiintymät. Uskontokunnat ja etniset ryhmät kamppailevat vallasta ja voimavaroista.

Kaksi vuotta presidenttinä toiminut Goodluck Jonathan rinnasti Nigerian nykyisen turvallisuustilanteen 1960-luvun sisällissotaan. Tuolloin yli miljoona ihmistä kuoli, kun osa juuri itsenäistyneestä valtiosta yritti erota Biafra-nimiseksi erilliseksi maaksi.