Britannia ei aio päästää Julian Assangea poistumaan maasta. Britannian ulkoministeri William Haguen mukaan maa aikoo pysyä päätöksessään Assangen toimittamisesta Ruotsiin.

"Sen, että Ecuador päätti antaa Assangelle turvapaikan, ei pitäisi antaa hänelle mahdollisuutta paeta oikeudenkäyntiä", Hague lisäsi.

Haguen mukaan Britannia ei kuitenkaan aio rynnäköidä Ecuadorin Lontoon suurlähetystöön.

Ecuadorin ulkoministeri Ricardo Patiño ilmoitti tänään iltapäivällä Quitossa, että maa on myöntänyt Assangelle turvapaikan.

Patiñon mukaan on syytä olettaa, että Assangea syytettäisiin poliittisista syistä. Ecuadorin mukaan Assangea uhkaa luovutus Yhdysvaltoihin, jossa hän ei saisi puolueetonta oikeudenkäyntiä.

"Tämä on kansainvälisen lain suojaama päätös. Ei kannata otaksua, että se tarkoittaisi suhteiden rikkomista Britanniaan", Patiño sanoi.

Turvapaikkapäätöksenkin myötä Assangella tulee olla vaikeuksia lähteä Ecuadorin lähetystöstä, sillä hänet voidaan pidättää heti lähetystön ulkopuolella.

Britannia ilmoitti olevansa pettynyt Ecuadorin päätöksestä myöntää Assangelle poliittinen turvapaikka.

"Britannialla on yhä lain velvoite luovuttaa Assange Ruotsiin ja täytämme velvoitteemme", ulkoministeriön edustaja muotoili.

Myös Ruotsi pettyi päätökseen. Ulkoministeriön tiedotuspäällikkö Anders Jörlen mukaan Ecuador yrittää pysäyttää ruotsalaista oikeusprosessia.

"Ecuadorin ulkoministerin puheessa oli karkeita syytöksiä ruotsalaista oikeusjärjestelmää kohtaan. Me torjumme ne vahvasti", Jörle sanoi TT:n mukaan.

Jörlen mukaan turvapaikkapäätös on perusteeton, sillä Ruotsin lain mukaan Assangea ei voida luovuttaa Yhdysvaltoihin, joka sallii kuolemantuomion.

Ilmiantosivusto Wikileaksin perustaja on piileskellyt Ecuadorin suurlähetystössä kesäkuun 19. päivästä. Sitä ennen Britannian korkein oikeus hylkäsi hänen viimeisen vetoomuksensa siitä, että Ruotsin luovutuspyyntöön ei suostuttaisi. Assange on Australian kansalainen.

Ruotsi haluaa kuulustella Assangea tämän Ruotsin-vierailun, elokuun 2010 tapahtumista.

Kaksi ruotsalaisnaista teki tuolloin poliisille rikosilmoituksen, toinen sukupuolisesta pahoinpitelystä, toinen väitetystä raiskauksesta.

Assangea vastaan ei ole nostettu mitään syytettä, vaan Ruotsin poliisi vain haluaa kuulustella häntä rikosilmoitusten vuoksi.

Syyttäjä pallotteli kuulustelujen aloittamista, kunnes marraskuussa 2010 Ruotsi antoi Assangesta kansainvälisen pidätysmääräyksen.

Assange väittää epäilyjä ajojahdiksi, jonka tarkoituksena on saada hänet ensin Ruotsiin ja sitten Yhdysvaltoihin luovutettavaksi.

Yhdysvallat epäilee kansalaista Assangea valtiosalaisuuksien paljastamisesta, mikä on vakava rikos.

Wikileaks oli paljastanut suuren määrän Yhdysvaltain salaista ja hyvin suorasanaista diplomaattipostia sekä Yhdysvaltain asevoimille hyvin epäedullisia sotilasvideoita amerikkalaisjoukkojen ammuskelusta muun muassa Irakissa.

Britanniassa pidätystä ja luovutusta on käsitelty toistuvasti oikeudessa. Assangen puolustus esti luovutuspäätöksen, kunnes toukokuun lopulla Britannian korkein oikeus hyväksyi sen. Kesäkuussa Assange pakeni Ecuadorin suurlähetystöön ja anoi turvapaikkaa.

Sen jälkeen Assange on majaillut suurlähetystössä. Siellä hän Dagens Nyheter -lehden mukaan ”asuu patjalla suurlähetystön yhdessä huoneessa”.

Tällä viikolla brittihallitus ilmoitti nootilla Ecuadorille, että jos turvapaikkapäätös tulee, Britannialla on oikeus hakea Assange lähetystöstä.

Myös koko lähetystön toimilupa voi tulla harkintaan, Britannia uhkasi Wienin sopimukseen vedoten.

Virallinen Ecuador järkyttyi ilmoituksesta, joka sen mukaan on saman Wienin sopimuksen vastainen ja loukkaisi Ecuadorin itsemääräämisoikeutta.

Wienin sopimus säätelee diplomaattiedustustojen yhteneväisiä oikeuksia eri maissa.
Lähetystöalue on periaatteessa vieraan vallan maaperää, jonne isäntämaa saa tunkeutua vain jos on olemassa vahva rikosepäily. Tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia vihollismaidenkin kesken.

Esimerkiksi Ruotsissa lähetystön diplomaattisuoja on murrettu poliisioperaatiolla vain vuonna 1971, kun terroristit olivat vallanneet Jugoslavian suurlähetystön.
Muita hätätapauksia voivat olla esimerkiksi tulipalot, joita paikalliset palokunnat saavat sammuttaa.

Ruotsissa oikeusoppineet puivat luovutusjupakkaa torstaina innokkaasti.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntija Ove Bring ei usko, että Britannia kuitenkaan lähettäisi aseistettuja edustajiaan Ecuadorin suurlähetystöön hakemaan Assangea.

”Se olisi äärimmäisen poikkeuksellista”, Bring sanoo uutistoimisto TT:lle.

Luontevampaa olisi pysäyttää lähetystöstä tuleva epäilyttävä auto.