Maailmalla kaikki on suurempaa. Myös enkelit.

Vuorikiipeilijä Greg Mortenson eksyi yrittäessään valloittaa K2-vuorta vuonna 1993. Köyhät kyläläiset Pakistanissa pelastivat Mortensonin hengen. Kiitokseksi Mortenson lupasi rakentaa kylään koulun – ja piti lupauksensa. Sitten hän perusti avustusjärjestön, keräsi rahaa ja rakensi Afganistanin ja Pakistanin lisää kouluja.

Lopulta Mortenson kirjoitti seikkaluistaan kirjan Three Cups of Tea (2006), josta tuli huikea menestys. Sitä on myyty ainakin viisi miljoonaa, ja Mortensonia ehdotettiin jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Palkintoa ei tullut, mutta Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lahjoitti omasta Nobel-palkinnostaan Mortensonin järjestölle satatuhatta dollaria.

Tarina oli niin hyvä, että tietysti se oli keksitty.

Mortenson on sikäli kotimaisia enkeleitä mutkikkaampi tapaus, että hän todella sai aikaan hämmästyttävän määrän konkreettista hyvää. On totta, että hän keräsi järjestölleen jopa 60 miljoonaa dollaria ja rakensi rahoilla kymmeniä kouluja Afganistanin ja Pakistanin vaarallisille syrjäseuduille.

Eikä kaunis tarinakaan ollut kuin vähän väärin.

Mortenson on myöntänyt vain "tiivistäneensä" tapahtumia – todellisuudessa hän vieraili "pelastajiensa" kylässä vasta vuotta epäonnistuneen kiipeämisyrityksensä jälkeen. Seuraavassa kirjassaan hän väitti joutuneensa Talebanin vangiksi, mikä ilmeisesti oli puhdas vale.

Epäselvyyksien jälkeen järjestöstä avattiin virallinen tutkinta.

Mortenson oli perustanut vähemmän kouluja kuin väitti, ja moni niistä oli hiipunut pian. Hän oli maksattanut avustusrahoilla omia matkakulujaan ja käyttänyt miljoonia avustusdollareita oman kirjansa markkinointiin. Vain 41 prosenttia avustusrahoista oli ilmeisesti mennyt avustustyöhön vuonna 2009.

Tämän vuoden huhtikuussa Mortenson maksoi järjestölleen miljoonan dollarin korvaukset varojen väärinkäytöstä.

Mutta silti: Ilman Mortensonia kymmenettuhannet lapset olisivat jääneet ilman koulutusta.

Toimittaja Nicholas Kristof kuvaili ystäväänsä Mortensonia hyvää tarkoittavaksi ihmiseksi, joka on todella vaarantanut henkensä uurastaessaan näännyksiin asti toisten hyväksi. Mortenson vain oli toivottoman höselö luonne johtamaan kymmenien miljoonien avustusbisnestä.

Jos joskus hyvä tarkoitus pyhittää keinot, niin eikö nyt?

Pyhittivät tai eivät, keinot tuhosivat minkä rakensivat.

Mortenson kiipesi hyväntekeväisyyden supertähdeksi, koska hyvä tarina iski kuin miljoona raporttia. Mutta tarinaan hän myös hukkui, sillä mieliin ei jää ensimmäinen, vaan toinen tarina: Kiero jenkki valehteli ja huijasi miljoonia.

Sen jälkeen avustusdollarit ovat kaksin verroin tiukemmassa.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.