Kaukaisin ihmisen havaitsema yksittäinen kohde on nyt avaruusteleskooppi Hubblen löytämä pieni galaksi, josta valo on matkannut kohti maata noin 13,3 miljardia vuotta.

Oikeastaan galaksi on vasta ehdolla kaukaisimmaksi, koska etäisyys haastaa varmentamisen. Kun valo lähti galaksista, maailmankaikkeus oli vasta 420 miljoonan vuoden ikäinen.

Havainnosta kertoi Euroopan avaruusjärjestö.

Galaksi etääntyy meistä moninkertaisella valon nopeudella. Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvää vauhtia. Havainto palkittiin fysiikan Nobelilla viime vuonna. Mitä kauempana kohde on, sitä kovempaa vauhtia se etääntyy.

Uskomaton etääntymisnopeus ei ole ristiriidassa suhteellisuusteorian kanssa, vaikka sen mukaan valon nopeus on universumin kattonopeus.

Valo kulkee kaukaisessa galaksissa samaa kattonopeutta kuin täälläkin, mutta sen ja meidän välissä olevan universumin kudelma repeytyy mielikuvituksellista vauhtia.

Kaukainen galaksi etääntyy meistä jopa 2,5-kertaista valon nopeutta, laskee Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen dosentti Hannu Kurki-Suonio. Se on nyt meistä jo 30 miljardin valovuoden päässä, koska valon lähdettyä sieltä maailmankaikkeus on laajentunut.

Yksikään nykyisistä havaintolaitteista ei pystyisi havaitsemaan näin kaukaisesta kohteesta tulevaa valoa, ellei valo matkalla vahvistuisi.

Vahvistajana toimi kaukaisen galaksin ja Hubblen välissä oleva valtava galaksijoukko, joka painovoimallaan saa valon kaareutumaan ja voimistumaan teleskoopin silmille.

Galaksijoukko toimi ikään kuin ylimääräisenä linssinä.

Ilman tällaisia gravitaatiolinssejä kaukaisimmat kohteet jäisivät havaitsematta.

Hubble näki itse asiassa kolme kuvaa kaukaisesta galaksista, koska välissä ollut galaksijoukko väänteli valoa. Hubblen kuvia verrattiin myös Yhdysvaltain avaruushallinnon Spitzer-infrapunateleskoopin kuviin.

Galaksi ei tavallaan ole kaukaisin havainto avaruudesta, sillä avaruuden taustasäteilyllä on ikää 13,7 miljardia vuotta. Se syntyi, kun universumi oli 400 000 vuotta vanha.

Taustasäteily on alkuräjähdyksen hehkua, jota on joka puolella. Sitä nuorempia ja kaukaisempia kohteita emme näe.

Havaittu galaksi on pieni ja vasta muotoutumassa. Sen läpimitta on alle 600 valovuotta, kun oman Linnunratamme läpimitta on 150 000 valovuotta. Yhdysvaltain avaruushallinnon ja Euroopan avaruusjärjestön tutkijat varmistivat kuukausia, että havaitut heikot valopisteet kertovat kaukaisimmasta galaksista.

Pienet valotäplät voivat olla himmeitä punaisia tähtiä tai ruskeita kääpiötähtiä. Vanhat pölyiset galaksit voivat näyttää kaukaisemmilta kuin ovat.

Kohteen niin sanottu punasiirtymä eli sen lähettämän valon punertuminen on sitä voimakkaampaa, mitä kauempana se on.

Punasiirtymä kertoo, että kohde etääntyy meistä kovaa vauhtia, mikä saa valon aallonpituuden pitenemään kohti punaista.

Kaukainen galaksi on tärkeä kohde Webb-avaruusteleskoopille, joka laukaistaan avaruuteen vuonna 2018.