Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Arvovaltainen lääketieteellinen aikakauslehti Lancet ottaa voimakkaasti kantaa surun medikalisoimiseen. Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että läheisen kuolemasta johtuva suru ei ole sairaus eikä sitä pidä lääkitä.
Kannanotto liittyy Yhdysvalloissa parhaillaan käytävään keskusteluun psykiatristen häiriöiden diagnostisen järjestelmän (DSM) uudistuksesta. Uusi versio mahdollistaa läheisen kuolemaa seuraavan surun määrittelemisen mielialahäiriöksi, jota voidaan hoitaa mielialalääkityksellä.
Lancetin pääkirjoituksessa korostetaan, että suru on terve ja luonnollinen reaktio läheisen ihmisen kuolemaan.
"Lääkityksen sijaan lääkärien pitäisi tarjota sureville potilaille mieluummin aikaa, myötätuntoa ja kuuntelevan korvan kuin pillereitä."
Lancetin asiantuntijat myös huomauttavat, että surun hoitamiselle mielialalääkityksellä ei ole tieteellisiä perusteita.
Kiistan keskiössä on masennuksen uudet diagnostiset kriteerit. Aikaisemmissa versioissa masennuksen diagnoosissa oli suljettava pois se mahdollisuus, että masennuksen oireet johtuisivat lähimmäisen kuoleman aiheuttamasta surusta. Määritelmän myötä lääketiede myönsi, että masennuksen oireet voivat tietyissä olosuhteissa olla luonnollisia.
Uudessa versiossa surun poissulkeminen on jätetty kriteereistä pois kokonaan. Tämä mahdollistaa sen, että lääkäri voi määritellä yli kaksi viikkoa läheisen kuoleman jälkeen jatkuvat oireet – suru, unettomuus, ruokahalun katoaminen, itkuisuus – lääkehoitoa vaativaksi masennukseksi.
Lancetin näkökulmakirjoituksessa Harvardin yliopiston psykiatri ja antropologi Arthur Kleinman kuvaa kahden viikon suruaikaa "shokeeraavan lyhyeksi". Kleinmanin mukaan diagnostisten kriteerien muutos tarkoittaisi, että psykiatrit voisivat määritellä miljoonat läheistään surevat ihmiset sairaiksi. Hän epäilee, että muutoksen taustalla ovat kaupalliset intressit.
Lancetin pääkirjoitus verkossa:
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
