Yhdysvallat on virallisesti lähtenyt Irakista, mutta Bagdadissa se on yhä vahvasti läsnä. Ehkä liian vahvasti, Washingtonissa pohditaan amerikkalaismedian mukaan. Maailman suurin ja ylimiehitetty Yhdysvaltain-suurlähetystö on huippukallis kaupunki kaupungissa.

Se on lähes Vatikaanin laajuinen, bunkkeroitu kerrostaloalue, se työllistää 16 000 ihmistä ja maksaa 4,6 miljardia euroa vuodessa. Sillä on oma lentoyhtiö, kolme sairaalaa ja se itse tuo maahan ruokansa.

Vielä diplomaatteja, tiedusteluväkeä ja muita virkamiehiä on pari tuhatta. Yhteensä noin 5 000 huolehtii turvallisuudesta. Suuren osan henkilökunnasta hallitus on vuokrannut yksityisiltä turva- ja henkilöstöyhtiöiltä.

The New York Times kertoi keskiviikkona, että Irakin-suurlähettiläs James Jeffrey ja säästöjä etsivä ulkoministeriö valmistautuvat vähentämään henkilökunnan määrän jopa puoleen.

"Paikka oli muinaismuisto jo ennen kuin maali kuivui", demokraattisenaattori Patrick Leahy tiivistää The Washington Postissa. Leahy johtaa tärkeää ulkoministeriön varainkäyttökomiteaa.

Leahy kertoo reaktiostaan Bagdadissa: "Ohhoh. Wow. . . Yhtäkkiä on jotain kerta kaikkiaan niin kaikki mitat ylittävää, että on pakko ajatella, mitä he oikein ajattelivat rakentaessaan sen?"

Saddam Husseinin syrjäyttämisen vuoden 2003 jälkeen Yhdysvaltain suurlähetystö toimi Saddamin palatsissa eristetyllä Bagdadin hallintoalueella, Vihreällä vyöhykkeellä.

Presidentti George W. Bushin hallinto tilasi sitten urakoitsijoilta uuden jättilähetystön. Perusteluna oli Irakin suuri epävakaus ja halu edistää Irakin demokratisoimista. 700 työntekijänkonsulaattia suunniteltiin lisäksi Mosuliin Irakin kurdialueelle.

Suunnitelmiin lienee osaksi vaikuttanut se, että Irak on öljyvarannoiltaan Lähi-idässä tärkeä. Irakin kumppanuus suurimpien läntisten öljy-yhtiöiden kanssa on aloitettu vasta viime vuosina.

Lähetystö vihittiin käyttöön tammikuussa 2009.

Uudet vaikeudet alkoivat, kun Yhdysvallat virallisesti lopetti sotilaallisen läsnäolonsa Irakin maaperällä viime vuonna. Irak ei tuolloin sallinut edes 5 000 sotilaan jäämistä maahan, koska Yhdysvallat vaati heille syytesuojaa mahdollisten rikosten varalta.

Irakilaisia on ärsyttänyt etenkin yksityisten turvayhtiöiden käytös, jota pidettiin mielivaltaisena ja josta yksityiset asejoukot eivät joutuneet irakilaisten mielestä tarpeeksi rikosvastuuseen.

Tänä vuonna suurlähetystön väki on joutunut kasvokkain irakilaisten uudenlaisen ynseyden kanssa, The New York Times kertoo. Lähetystön ruokatoimitukset Kuwaitista esimerkiksi ovat juuttuneet Irakin rajamuodollisuuksiin, joista ennen ei tarvinnut kärsiä.

Sunnipuolue Iraqyian kansanedustajaNahida al-Dayni heijastelee taustalla olevia epäluuloja: "Yhdysvalloilla oli jotakin mielessään, kun he rakensivat siitä niin suuren. Ehkä he haluavat johtaa Lähi-itää Irakista, ja heidän suurlähetystöstään tulee heidän tukikohtansa."

Yhdysvaltain-vastaisuudestaan tunnettu radikaali shiiajohtajalla Muqtada al-Sadr ehti jo nettisivuillaan ehdottaa vastatoimia: "Pyydän Irakin päättäviä viranomaisia avaamaan Washingtonissa suurlähetystön joka olisi Yhdysvaltain Irakin-suurlähetystön kokoinen, jotta Irakin arvovalta säilyy."