Mielentilatutkimuksen mukaan Norjan joukkomurhat tunnustanut Anders Behring Breivik on syyntakeeton.

Norjan lakien mukaan Breivik voi siten välttää vankeuden, mutta joutua pakkohoitoon. Verdens Gang -lehden mukaan pakkohoidossa Breivik joutuisi tarkasti vartioidulle suljetulle osastolle.

Breivikin mielentilaa tutkineet psykiatrit jättivät raporttinsa oikeudelle tiistaiaamuna. Raportissa todetaan, että Brevik oli joukkomurhat tehdessään sekä tutkinnan aikana psykoottinen. 

Raportin mukaan Breivikille on pitkän ajan kuluessa kehittynyt paranoidinen skitsofrenia. Hänellä on monentyyppisiä harhakuvitelmia, ja hän elää omassa maailmassaan.

Hän muun muassa kuvittelee, että hänet on valittu päättämään siitä, kenellä on oikeus elää ja kuolla. Hän on kuvaillut itseään "täydellisimmäksi ritariksi sitten toisen maailmansodan", ja hän uskoo kehittelemänsä organisaation valtaavan Euroopan.

Johtopäätöksenä raportissa on, että Breivik on mielisairas.

Raportin tehneet oikeuspsykiatrit haastattelivat Breivikiä kaikkiaan 13 kertaa. Lisäksi heillä oli käytössään 130 tuntia poliisin kuulustelumateriaalia.

Joukkomurhia käsittelevän Oslon käräjäoikeuden ei asiantuntijan mukaan ole kuitenkaan pakko noudattaa tutkimustulosta, vaan se on neuvoa-antava. Lisäksi oikeuslääketieteellinen lautakunta (RMK) tekee vielä oman arvionsa raportista.

Mielentilaraportti käsittää 230 sivua. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n raportissa käsitellään laajasti myös Breivikin lapsuutta.

Viranomaisten mukaan Breivik ei vielä tiistaina ollut saanut tietoa mielentilatutkimuksen tuloksesta. Siitä kertominen on hänen puolustuksensa tehtävä.

Tiistaina Norjassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa syyttäjäviranomaisilta kysyttiin, miten Breivikille käy siinä tapauksessa, että mahdollinen mielenterveyshoito tehoaa ja hänet todetaan joidenkin vuosien kuluttua terveeksi.

Mikäli mahdollisen pakkohoidon tuloksena Breivik ei enää ole psykoottinen, mutta häntä pidetään edelleen vaarallisena yhteiskunnalle, hänet voidaan sijoittaa hoidon jälkeen vankeinhoitolaitokseen. Mikäli häntä ei tervehtymisen jälkeen pidetä yhteiskunnalle vaarallisena, rangaistusta ei voida jatkaa, viranomaiset totesivat.

Pakkohoitoon määrätty ihminen voi päästä avohoitoon, mikäli hänen ei tulkita enää olevan vaarallinen yhteiskunnalle. Toisaalta hän voi olla pakkohoidossa myös elämänsä loppuun asti.

Norjassa on pakkohoitoon tuomittu oikeuden päätöksellä 111 ihmistä. Heistä noin puolet on murhaajia tai murhaa yrittäneitä.

Heidät tuominnut oikeusistuin ei ole tuomiossaan puuttunut hoitoon vaan sen on tehnyt hoitava lääkäri. Hoitava lääkäri ei kuitenkaan ole voinut päästää pakkohoitoon tuomittuja avohoitoon ilman oikeusistuimen kanssa konsultointia.