Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mysteerisellä käärmetaudilla yhtä mysteerinen aiheuttaja

 |   | 
 
handout
Kuvassa poikasia synnyttänyt anakonda Helsingin Tropicariossa marraskuussa 2010.
Kuvassa poikasia synnyttänyt anakonda Helsingin Tropicariossa marraskuussa 2010.

Kuristajakäärmeitä vaivaavan mystisen sairauden aiheuttajaksi on paljastunut tieteelle uusi virus. Tutkijat kuvaavat löytöä "kiehtovimmaksi", mitä virologian alalla on tehty vuosikymmeniin.

Kalifornian yliopiston tutkijat pääsivät viruksen jäljille tutkiessaan IBD-taudin epidemiaa Steinhart Aquariumissa San Franciscossa. IBD, eli Inclusion Body Disease, on nimenomaisesti kuristajakäärmeitä vaivaava sairaus, ja sitä tavataan säännöllisesti käärmetaloissa ja yksittäisten kasvattajien terraarioissa. Sairauden oireet ovat silmiinpistävät. Aluksi käärme oksentelee ja menettää painoaan. Tämän jälkeen käärme saattaa tuijotella tuntikausia taivaalle, pää koholla, ja hievahtamatta. Käärme voi myös laittaa itsensä solmuun, jota se ei kykene itse avaamaan, ja jos se laitetaan selälleen, se ei pääse enää oikeaan asentoon.

IBD-taudin nimi tulee materiasta, jota kertyy sairastuneen käärmeen soluihin pieniksi taskuiksi. Sen on epäilty pitkään olevan tartuntatauti, sillä se esiintyy usein epidemianomaisesti, ja voi aiheuttaa pahaa jälkeä käärmetaloissa.

Tutkijat ottivat sairastuneista käärmeistä dna-näytteet, ja löysivät niistä kaikista merkkejä viruksesta. Tämän jälkeen tutkijat onnistuivat myös viljelemään virusta käärmeiden solukoissa. Virus itsessään oli tutkijoille yllätys: se kuului arenaviruksiin, huonosti tunnettuun ja tutkimuksellisesti laiminlyötyyn ryhmään.

Löytö oli yllättävä kahdesta syystä. Ensinnäkin kaikki tunnetut arenavirukset infektoivat nisäkkäitä, esimerkiksi jyrsijöitä ja ihmisiä, mutta niitä ei ole koskaan tavattu matelijoilta. Toisekseen arenavirukset jaetaan kahteen alaryhmään, uuden ja vanhan maailman arenaviruksiin, mutta nyt löydetty virus ei sovi kumpaankaan lokeroon.

"Se kuuluu kokonaan omaan alaryhmäänsä", sanoo tutkimusta johtanut professori Michael Buchmeier.

Tutkimuksen julkaisi mikrobiologian alan sarja mBio.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

19.6.2013