Eri puolilla Eurooppaa järjestetään lauantaina mielenosoituksia kansainvälistä väärennösten vastaista ACTA-sopimusta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) vastaan. Mielenosoittajat pelkäävät sopimuksen rapauttavan internetin käyttäjien oikeuksia.

Suurimpiin mielenosoituksiin on ilmoittautunut Facebookissa tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi Tukholman tapahtumassa ilmoittautuneita oli perjantaina yli 11 000.

ACTAn vastainen mielenosoitus järjestetään myös Helsingissä. Facebookissa organisoituvaan tapahtumaan oli perjantaina ilmoittautunut runsaat 500 ihmistä.

ACTA on muun muassa Yhdysvaltain, Japanin ja useiden EU-maiden allekirjoittama sopimus, jonka on tarkoitus ehkäistä tuoteväärennösten leviämistä ympäri maailmaa.

Sopimus määrittää yhteisiä pelisääntöjä muun muassa sille, miten eri maiden viranomaiset käsittelevät paljastamiaan tuoteväärennöksia, miten niitä käsitellään rajoilla ja sitä, millaisen väärentämisen pitäisi olla rangaistavaa.

Suomi allekirjoitti sopimuksen yhdessä useiden EU-maiden kanssa tammikuussa.

Vaikka ACTA keskittyy tuoteväärennöksiin, se sisältää myös verkkopiratismin suitsimiseen tarkoitettuja pykäliä.

Verkon aktivistit pitävät näitä liian väljästi muotoiltuna ja pelkäävät niiden johtavan verkon käyttäjien tarkkailuun ja verkkosivujen sulkemiseen.

Esimerkiksi ranskalainen kansalaisjärjestö La Quadrature du Net arvostelee pykäliä, jotka ohjaavat allekirjoittajamaita tekemään avunannosta väärennösrikoksiin rangaistavaa.

Aktivistit tulkitsevat sopimusta niin, että sen varjolla voidaan lisätä esimerkiksi nettioperaattoreiden velvollisuutta tarkkailla asiakkaidensa liikennettä verkossa tai antaa viranomaisille oikeus sulkea laajasti nettisivustoja niillä olevien piraattitiedostojen perusteella.

Sopimuksen neuvottelijat pitävät aktivistien väitteitä liioiteltuina ja väljien muotoilujen aiheuttamien väärinkäsitysten tuloksena.

Esimerkiksi EU-komission mukaan sopimus ei vaadi muutoksia EU:n nykyiseen lainsäädäntöön. Sopimus ei komission mukaan myöskään velvoita EU-maita kiristämään nykyisten sääntöjen toimeenpanoa.

Sopimus on parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä, jossa se voi vielä kaatua. EU-maista esimerkiksi Saksa ei ole allekirjoittanut sopimusta. Saksan hallitus kertoi perjantaina Spiegel-lehden mukaan lykkäävänsä allekirjoittamista ainakin siihen saakka, kunnes EU-parlamentti on ratkaissut kantansa siihen.

Sopimusta on vastustettu laajasti aiemmin esimerkiksi Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Puolassa tuhannet mielenosoittajat marssivat tammikuun lopulla sopimusta vastaan.

Juttuun päivitetty Saksan hallituksen kanta allekirjoituksen lykkäämisestä ja lisätty tietoa sopimuksen sisällöstä.