Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Norjalaiset eivät osaa jonottaa, ajaa oikein liikenneympyrässä ja he pysäköivät invalidipaikoille, rajaseudun ruotsalaiset moittivat Värmlannissa.
Samaan aikaan länsinaapurit tulvivat rajan yli ostoksille, ja se on hyvä juttu.
Ruotsalaisten ja norjalaisten viharakkaussuhteesta kertoi Karlstadin yliopiston sosiologi Eva Olsson Värmlannin alueradiolle torstaina.
Olsson tutkii Ruotsin rajaseudun muutosta ja Norjan vahvan talouden vaikutuksia ruotsalaiskunnissa.
"Haastattelemani ihmiset puhuvat norjalaisten hyökkäyksestä. Edan ja Årjängin (rajakuntien) asukkaat ovat sitä mieltä, että paikalliset poliitikot syrjivät heitä, että he huomioivat norjalaisten edut paremmin kuin kuntalaisten", Olsson selitti P4-kanavalle.
"Minähän en jonota, maksan vain", kuvasi yksi ruotsalainen vieraiden asennetta.
Rajakaupan arvo Värmlannille oli viime vuonna lähes 14 miljoonaa Ruotsin kruunua, 1,2 miljoonaa euroa, verkkolehti nwt.se on kertonut.
Se on iso summa Värmlannissa, jossa asuu reilut 300 000 ihmistä. Norjalaisten osuus vähittäiskaupasta on jo liki kolmannes.
"Tervetuloa tänne ostoksille, mutta älkää luulko, että omistatte maailman", yksi ruotsalainen jatkaa radion verkkokeskustelua.
Toisen keskustelijan mielestä norjalaisia ei tosiaan kannata kadehtia. Verot, autot, vuokra ja asunnot kun ovat kalliimpia kuin Ruotsissa.
Murina kertookin Olssonin mukaan valta-asetelman muutoksesta.
Norja oli ennen osa Ruotsia ja pitkään väheksytyn pikkuveljen asemassa.
Öljyn ja kaasun löytyminen muutti asetelman. Norjassa on lähes täystyöllisyys ja ihmisillä reilusti rahaa. Ja Ruotsi nyt vain on halvempi maa – norjalaisille.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
