Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Superbakteerit uhkaavat voittaa

Uusia antibiootteja ei juuri tule, koska kehittäminen on vaikeaa ja lääkeyhtiöiden voitot pieniä

 |   | 
 
Fabrizio Bensch / Reuters
Antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteerikantaa petrimaljassa mikrobiologian laboratoriossa Berliinissä. MRSA on "superbakteeri", joka voi aiheuttaa tappavia tulehduksia.
Antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteerikantaa petrimaljassa mikrobiologian laboratoriossa Berliinissä. MRSA on "superbakteeri", joka voi aiheuttaa tappavia tulehduksia.
Fakta

Suolistobakteeri ESBL yleistyy Suomessa

 Tunnetuin antibiooteille vastustuskykyisistä sairaalabakteereista on Suomenkin sairaaloissa esiintyvä MRSA.

 Huippuvuonna 2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ilmoitettiin lähes 1 800 tapausta. Viime vuosina tapausten määrä on vakiintunut noin 1 300:aan.

 Sen sijaan yleisimmin käytettäville antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri ESBL yleistyy jatkuvasti Suomessa. Vuonna 2008 kirjattiin lähes 1 800 tapausta, mutta viime vuonna jo yli 3 400.

 Kolmas yleinen antibiooteille vastustuskykyinen sairaalabakteeri on VRE, jota tavataan noin sata tapausta joka vuosi.

 Lisäksi Suomessa on tavattu viime vuosina 0–6 kertaa vuodessa lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia.

Yhä useammat bakteerit ovat antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja.

Eteläafrikkalainen lääkäri Uvistra Naidoo sai kokea nahoissaan, mitä tulevaisuuden superbakteerit voivat aiheuttaa.

Naidoo hoitaa työkseen tuberkuloosipotilaita, mutta sairastui myös itse. Naidoon epäonneksi hänet sairastuttanut kanta oli Etelä-Afrikassa yhä yleisempi, antibiooteille vastustuskykyinen tuberkuloosi. Antibioottien sijaan käytetyt lääkkeet olivat tehottomia. Ne aiheuttivat jopa itse tautia suurempia kärsimyksiä.

"Tuberkuloosi ei tuntunut tappavan minua, mutta lääkkeet kyllä", Naidoo kuvaili US Newsissa ja muissa viestimissä helmikuussa.

Sivuvaikutuksina ihon kerrokset irtoilivat toisistaan ja silmät vuotivat verta. Naidoo parani, mutta hänen keuhkonsa arpeutuivat pysyvästi.

Naidoon sairastuttanut tuberkuloosibakteeri on vain yksi esimerkki kaikille antibiooteille vastustuskykyisistä superbakteereista. Lääkkeille täysin vastustuskykyistä tuberkuloosia on löytynyt myös Intiasta ja yksittäisiä tapauksia Iranissa ja Italiassa.

Euroopan unionin alueella jo nyt noin 25 000 ihmistä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten pieneliöiden aiheuttamiin sairauksiin. Yksi tunnetuimmista superbakteereista on sairaaloissa leviävä MRSA, joka on vastustuskykyinen monille lääkkeille.

Parin vuosikymmenen päästä ihmiset voivat kuolla vaikka tavallisen leikkauksen jälkeisiin tulehduksiin, Englannin korkein lääkintäviranomainen Sally Davies varoitti vuosiraportissaan maaliskuussa.

"Kuka tahansa meistä voi 20 vuoden päästä mennä vähäpätöiseen kirurgiaan ja kuolla siihen, koska tavallista infektiota ei pystytä hoitamaan antibiooteilla", Davies sanoi lausunnossaan.

Daviesin mukaan antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat "katastrofaalinen uhka".

Suomalaisasiantuntija vahvistaa Daviesin näkemyksen.

"Jos tilanne jatkuu samankaltaisena, se on todellinen skenaario", THL:n mikrobilääkeresistenssiyksikön päällikkö Jaana Vuopio sanoo.

Vuopion mukaan MRSA voidaan saada kuriin, mutta todellinen uhka ovat suolistobakteerit, jotka yleistyvät jo Suomessakin.

"Yksi syy on terveysturismi. Ulkomailla käydään hoidoissa, vaikka sairaalahygienian taso ei ole hyvä", hän sanoo.

Syy bakteeriuhkaan tiedetään. Antibiootteja käytetään liikaa ja turhaan. Jokainen antibioottikuuri synnyttää vastustuskykyisiä bakteereja, mutta turhat kuurit lisäävät ongelmaa.

Kysymys onkin, miksi tehottomaksi käyviä antibiootteja ei korvata uusilla.

Antibioottien kehittäminen on pysähtynyt, vastaa tutkija Brad Spellberg antibioottien vastuullista käyttöä ajavan järjestön (APUA-järjestö) uutiskirjeessä. UCLA:n tutkijan Spellbergin mukaan Yhdysvalloissa tuli vuosina 2008–2012 käyttöön enää kaksi uutta antibioottia.

Antibioottien kehittäminen lamaantui jo 1980-luvulla, vahvistaa Turun yliopiston professori Pentti Huovinen. Huovinen on tutkinut antibioottiresistenssiä 30 vuotta.

"Silloin ajateltiin, että meillä on jo käytössä tarvittavat antibiootit. Lääkeyritykset lopettivat kehitystyön", Huovinen sanoo.

Vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen havahduttiin 1990-luvulla. Vastustuskyky kehittyi Huovisen mukaan uusille lääkkeille jopa kahdessa kuukaudessa. Uusia antibiootteja on vaikea kehittää, koska lääkkeiden perusmekanismit on jo kertaalleen löydetty. Uudet lääkkeet ovat vain parannuksia entisiin.

Toinen selitys on raha. Antibiootteja käytetään yleensä lyhyen aikaa, mikä tuo vähemmän voittoja kuin esimerkiksi pitkiä aikoja käytettävät kolesteroli- ja syöpälääkkeet.

"Kuka kehittää lääkettä, jota pitää sitten määrätä säästeliäästi", Huovinen kysyy.

Antibiootin kehittäminen maksaa jopa miljardi euroa.

Taustalla on sekin, että ihmisille tehtyjä lääkkeitä syötetään myös tuotantoeläimille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotantoeläimet söivät neljä kertaa enemmän antibiootteja kuin ihmiset vuonna 2010, arvioi tutkija Ted Alcorn lääketieteellisessä aikakausilehdessä The Lancetissa huhtikuussa vuosi sitten.

Naudat ja muut tuotantoeläimet saivat antibiootteja 13 miljoonaa kiloa. Lihakarjalle niitä syötetään painon lisäämiseksi. Antibiootteja syövät jopa kasvatuslohet. Suomessa antibiootteja ei saa käyttää rehuissa.

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) julkaisi kaksi vuotta sitten ohjelman antibioottiresistenssin hallitsemiseksi. Yksi monista keinoista olisi, että antibioottien kehittämistä ei jätettäisi yrityksille. Keinoista ensimmäisiä ovat valistus kouluiästä, lääkkeiden oikea käyttö ja käytön vähentäminen.

"Suomessa käytetään 3,4 miljoonaa kuuria vuodessa. Avohoidossa määrää pitäisi vähentää kolmanneksella", Huovinen sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset