Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Tanskalaistutkijat: Kotisynnytykset osaksi virallista terveydenhoitoa myös Suomessa

 |   | 
 
Vesa Ranta
Kotisynnytyksessä tarvittavaa välineistöä jolla kotisynnytys voidaan hoitaa.
Kotisynnytyksessä tarvittavaa välineistöä jolla kotisynnytys voidaan hoitaa.

Tuore katsaus kehottaa kaikkia maita selvittämään mahdollisuuksia kotisynnytyspalveluiden järjestämiseen. Tutkijoiden mukaan kotisynnytys on yhtä turvallista kuin sairaalasynnytys, jos se tapahtuu suunnitellusti ja on osa virallista terveydenhoitojärjestelmää.

Katsauksen on tehnyt Cochrane-keskus, joka tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhuoltomenetelmien vaikuttavuudesta. Monissa maissa, myös Suomessa, Cochrane-keskuksen tuottamaa aineistoa käytetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena.

Katsaukseen on koottu kaikki keskeiset kotisynnytystä koskevat tutkimukset. Kotisynnytyksistä väitöskirjaa kirjoittava Maija-Riitta Jouhki sanoo, että kotisynnytysten turvallisuutta on tutkittu verraten paljon.

"Jos katsotaan kotisynnytysten turvallisuutta käsittelevää tutkimusta yleensä, tutkimukset antavat ristiriitaisen kuvan", Jouhki sanoo. "Cochrane-katsauksessa on kuitenkin kyse suunnitelluista kotisynnytyksistä, jotka ovat osa virallista terveydenhoitoa, ja se on katsauksen mukaan turvallista."

Monissa maissa kotisynnytyspalvelut ovat jo osa virallista terveydenhuolta. Ruotsissa kotisynnytyspalveluita tarjotaan ainakin Tukholman alueella. Myös Tanskassa virallinen kotisynnytys on mahdollista tietyissä terveydenhoitopiireissä. Suopeimmin kotisynnytykseen suhtaudutaan kuitenkin Hollannissa, jossa kolmannes synnytyksistä tapahtuu kotona.

Suunnitellussa kotisynnytyksessä on oltava mukana koulutettu kätilö, ja synnytyksestä on laadittava synnytyssuunnitelma. Suunnitelmassa on selvitettävä etenkin se, miten synnytyspaikalta päästään sairaalaan, jos synnytyksessä tulee ongelmia. Myös paikallista synnytyssairaalaa on informoitava kotisynnytyksestä, jotta siellä tiedetään olla valmiustilassa mahdollisten ongelmien varalta.

Suunniteltu kotisynnytys soveltuu kuitenkin vain normaaliin, eli matalariskiseen synnytykseen. Riskisynnytykset on aina hoidettava sairaalassa.

Suomessa asenteet kotisynnytystä kohtaan ovat olleet kielteisempiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Koska kotisynnytys ei Suomessa ole osa virallista terveydenhuoltoa, kotisynnytyksiin on vaikea saada koulutettuja kätilöitä esimerkiksi vastuukysymysten epäselvyyksien vuoksi. Kotisynnytysten sisällyttäminen osaksi terveydenhuoltojärjestelmää korjaisi tämän epäkohdan ja tekisi kotisynnytyksistä turvallisempia.

Jouhki ei ota kantaa Cochrane-keskuksen tutkijoiden ehdotukseen, mutta pitää tärkeänä, että synnytyksestä keskustellaan.

"Nykyään synnytykset pyritään keskittämään yhä suurempiin yksiköihin", hän sanoo. "Olisi tärkeää keskustella siitä, pitäisikö naisilla olla enemmän vapautta valita oma synnytyspaikkansa, kuten pieni sairaala lähellä kotia."

Suomen terveysviranomaiset pohtivat kotisynnytyksen asemaa äitiyshuollon kansallisten suositusten päivityksessä, jonka toivotaan valmistuvan tämän vuoden aikana.

Kotisynnytykseen on otettu hiljattain kantaa myös yleiseurooppalaiselle tasolla. Unkarilainen nainen, joka halusi synnyttää kotona, mutta joutui perumaan päätöksensä, koska terveysviranomaiset eivät suostuneet tekemään yhteistyötä, nosti kanteen Unkarin valtiota vastaan Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa. EIT tuomitsi kiistan naisen hyväksi, ja totesi päätöksessään joulukuussa 2010, että yksityiselämän kunnioitus kattaa myös oikeuden valita synnytysolosuhteensa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

23.5.2013