Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Tasmanian tuholaista pelastetaan sukupuutolta

 |   | 
 
STT–AFP
Daniel Munoz / Reuters
Tasmanian tuholaispentu oli terveystarkastuksessa Sydneyn eläintarhassa 2009.
Tasmanian tuholaispentu oli terveystarkastuksessa Sydneyn eläintarhassa 2009.

Australia. Tasmanian tuholaisella on vielä toivoa. Australiassa elävälle pussieläinlajille on perustettu erillinen suojelualue, jonne on siirretty satakunta tervettä yksilöä. Tavoitteena on pitää laji elossa. Tasmanian tuholaista eli pussiahmaa uhkaa nopeasti leviävä ja tappava syöpäsairaus, joka tarttuu eläimestä toiseen puremien välityksellä.

Tasmanian tuholainen elää luonnonvaraisena Australian eteläpuolella sijaitsevalla Tasmanian saarella. Vuodesta 1996 lähtien lajin kanta on voimakkaasti vähentynyt kasvoissa esiintyvän syöpäsairauden vuoksi.

Tauti leviää, kun ruoasta ja reviiristä tappelevat eläimet purevat toisiaan. Eläimen immuunijärjestelmä ei tunnista syöpäsoluja uhaksi, ja sairastuneet yksilöt kuolevat tautiin 3–6 kuukauden sisällä sairauden puhkeamisesta.

Ilman suojelutoimia lajin pelätään kuolevan sukupuuttoon viidessä vuodessa.

"Sairauteen ei näytä löytyvän lääkettä tai tehoavaa rokotetta. Se myös leviää nopeasti", sanoo suojeluhanketta valvova Tim Faulkner.

Lajin suojelemiseksi on perustettu Uuden Etelä-Walesin osavaltioon 500 hehtaarin suuruinen Devil Ark -tarha. Syrjäisessä vuoristossa sijaitsevalla suojelualueella pyritään jäljittelemään pussiahman luontaisia elinolosuhteita. Eläimet nukkuvat päivät, ja iltaisin niille jätetään kengurun tai muun eläimen raato syötäväksi. Tarhan asukit on jaettu 6–10 yksilön aitauksiin, joissa naaraita ja uroksia on yhtä paljon.

Ensimmäinen vuosi tarhassa sujui lupaavasti, ja uusia pentuja syntyi 24. Tavoitteena on kasvattaa eläinten lukumäärä 350:een jo vuoteen 2016 mennessä.

Suojelutoimilla pyritään säästämään tasmanian tuholainen sukupuutolta. Tarkoituksena on palauttaa tarhassa kasvaneet eläimet takaisin Tasmaniaan, kun kaikki saarella nyt asuvat sairastuneet yksilöt ovat kuolleet.

"Tavoitteemme on palauttaa luontoon eläimiä, jotka osaavat saalistaa ja puolustaa itseään", kertoo tutkija Kathy Beloc.

Hankkeen uskotaan hyödyttävän myös Australian muiden alkuperäislajien, kuten koalan, suojelua. Eristyksissä eläviä eläinlajeja uhkaa geneettisen perimän yksipuolistuminen, jolloin sairaudet leviävät helposti.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

25.5.2013