Egyptin maallinen oppositio voi hyötyä islamistien ja armeijan välisestä valtataistelusta, arvioi suomalaistutkija. Valtataistelu kiteytyy parlamentin ympärille, jota armeija pitää hajotettuna, mutta jonka islamistinen presidentti Mohamed Mursi kutsui takaisin koolle.

Tiistai-iltana valtataistelu jatkui, kun Egyptin perustuslakituomioistuin kumosi presidentin parlamenttikäskyn.

Parlamentti palasi tiistaina lyhyesti työhönsä. Useat vasemmistolaiset ja liberaalit kansanedustajat boikotoivat istuntoa.

"Avoin valtataistelu voi mahdollistaa sen, että muut liikkeet voivat tehokkaammin laajentaa kannatustaan", sanoo tutkija Samuli Schielke berliiniläisestä Zentrum Moderner Orient -tutkimuslaitoksesta. Hän huomauttaa islamistisen Muslimiveljeskunnan kannatuksen jo laskeneen.

Valtataistelussa maallisella oppositiolla on kuitenkin pienet mahdollisuudet verrattuna Muslimiveljeskuntaan ja armeijajohtoon. Muslimiveljeskunnalla on enemmistö parlamentissa ja presidenttiys, sotilasneuvostolla vaikutusvaltaa, rahaa ja armeijan väkivaltakoneisto. Myös perustuslakituomioistuin on asettunut tuomioissaan sotilasneuvoston puolelle.

"Eniten valtaa on edelleenkin armeijalla, mutta Mursi pyrkii nyt ottamaan sitä takaisin", Schielke sanoo.

Muslimiveljet ja armeija ajautuivat kriisiin yllättävän nopeasti, sanoo Schielke. Hän nimittäin uskoo, että kesäkuun lopussa ennen Mursin julistamista presidentiksi rustattiin salainen vallanjakosopimus. Nyt sopimus on pettänyt.

"Sekä armeijan että Muslimiveljeskunnan valtapyrkimykset ovat niin vahvat, että ne eivät tule niin hyvin toimeen keskenään kuin vielä viikko sitten vaikutti."

Armeija haluaa varmistaa, että parlamentti ei puutu sen asioihin ja se pystyy päättämään edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Esimerkiksi tällä hetkellä perustuslaki määrää, että puolustusministerin salkku kuuluu sotilasneuvostolle. Kenraaleja huolettavat myös heidän tekonsa Hosni Mubarakin sortohallinnon aikana.

"Viime vuoden tapahtumien perusteella aika moni sotilasjuntan johdossa saattaisi hyvinkin joutua vankilaan tai hirteen, jos heitä ryhdyttäisiin viemään oikeuteen. Armeijan ensisijainen tavoite onkin henkiin jääminen", kertoo Schielke.

Muslimiveljeskunnan todelliset valtapyrkimykset ovat vielä hämärän peitossa. Puolue on esiintynyt sovittelevasti ja tehnyt paljon poliittisia lehmänkauppoja. Nyt se on näyttänyt vallanhimoisen puolensa.

"Päätös parlamentin uudelleen kokoamisesta on tiukka merkki siitä, että he eivät halua ainoastaan presidentin virkaa, vaan myös presidentin vallan", Schielke toteaa.

Poliittisen pattitilanteen ei uskota ratkeavan pikaisesti.

"Taisteluita tulee olemaan useita tämänkin jälkeen, Suomen Akatemian tutkija Susanne Dahlgren sanoo.

Seuraavia kiistan aiheita ovat Dahlgrenin mukaan ainakin uuden perustuslain sanamuodot ja etenkin armeijan asema siinä. Uuden perustuslain on oltava voimassa ennen kuin seuraavat vaalit voidaan pitää.