Aivokuvat paljastavat, kenellä on paljon ja kenellä vähän Facebook-ystäviä. Brittiläinen tutkimus osoittaa ensimmäisenä maailmassa, että Facebook-ystävien määrä korreloi ennustettavasti tiettyjen aivoalueiden koon kanssa.

Ihmisillä, joilla oli paljon Facebook-ystäviä, oli enemmän harmaata ainetta neljällä aivoalueella. Näistä merkittävin oli mantelitumake, joka prosessoi muistia ja tunnereaktioita. Kolmen muun aivoalueen tiedetään osallistuvan muistin säätelyyn, toisten ihmisten katseen prosessointiin ja suunnistamiseen.

Lontoon University Collegen tutkimuksessa oli mukana 125 vapaaehtoista, ja tulokset varmistettiin vielä toisessa tutkimuksessa 40 ylimääräisellä koehenkilöllä. Aivokuvausten lisäksi vapaaehtoisilta myös kyseltiin tietoja heidän sosiaalisista suhteistaan ystäviinsä sekä sosiaalisessa mediassa että tosielämässä.

Tutkijoiden mukaan tulokset eivät riitä osoittamaan syy-seuraussuhdetta. Toisin sanoen ei tiedetä, johtaako suuri määrä Facebook-ystäviä näiden aivoalueiden kasvuun, vai ovatko nämä aivoalueet osalla ihmisiä jo lähtökohtaisesti suuremmat, minkä vuoksi he hankkisivat innokkaammin ystäviä niin tosielämässä kuin sosiaalisessa mediassa.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa ihmisistä ei käytä Facebookia tuntemattomien virtuaaliystävien hamuamiseen, vaan olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Virtuaaliystävät ovat siis suureksi osaksi samoja kuin tosielämän ystävät. Näin ihmisillä, joilla on laaja ystäväpiiri sosiaalisessa mediassa, on laaja ystäväpiiri myös tosielämässä.

Kun tutkijat vertailivat aivokuvia tosielämän ystävien kanssa, he havaitsivat korrelaation ainoastaan mantelitumakkeen kanssa. Sen sijaan sitä ei havaittu kolmen muun aivoalueen kohdalla, jotka korreloivat virtuaaliystävien määrän kanssa.

Tutkimusta johtanut professori Geraint Rees toivoo, että tutkimus edesauttaisi asiallista keskustelua internetin vaikutuksesta ihmiseen.

Reesin mukaan internetin vaikutuksista on olemassa monenlaisia väitteitä, jotka eivät perustu tutkimustietoon, ja harvat tutkimuksetkin on toteutettu hyvin pienillä aineistoilla. Koska internet kuitenkin vaikuttaa niin suuresti ihmisten jokapäiväiseen elämään, tarvitaan tieteelliset standardit täyttäviä tutkimuksia siitä, miten internet vaikuttaa aivoihimme.

Tutkimuksen julkaisi Prceedings of the Royal Society B.