Kaikki influenssapandemiat sadan viime vuoden aikana ovat tapahtuneet La Niña -sääilmiön jälkeen, osoittaa tuore tutkimus. Tutkijat epäilevät ilmiön johtuvan tavasta, jolla sääilmiö sekoittaa lintujen muuttoreittejä ja samalla lintujen viruksia.

Influenssapandemiat syntyvät, kun viruksen genomissa tapahtuu muutoksia. Tavallisesti tämä johtuu siitä, että kaksi eri kantaan kuuluvaa virusta tapaavat samassa isäntäeläimessä ja vaihtavat geenejä keskenään. Uusi geeniyhdistelmä voi muuttaa virusta siinä määrin, ettei ihmisen imuunijärjestelmä tunnista sitä, ja näin se pääsee leviämään väestössä eteenpäin.

Esimerkiksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemian uskotaan syntyneen, kun linnun ja sian inluenssavirukset joutuivat kosketuksiin ja vaihtoivat geenejä keskenään.

Columbian yliopiston tutkijat vertasivat tietoja valtamerten lämpötilasta Tyynenmeren päiväntasaajan läheisillä alueilla syksyllä ja talvella ennen kutakin influenssapandemiaa. He havaitsivat, että ennen jokaista pandemiaa Tyynen valtameren merivirrat olivat keskimääräistä kylmempiä. La Niña on 2–7 vuoden välein toistuva sääilmiö, jonka aikana Tyynen valtameren merivirrat päiväntasaajalla viilenevät.

Tutkijoiden mukaan La Niña muuttaa lintujen muuttoreittejä, jolloin ne joutuvat kosketuksiin sellaisten lintujen ja nisäkkäiden kanssa, joita ne eivät ehkä normaalisti tapaa. Tämä voi muodostaa hedelmällisen maaperän myös uusien virusten kohtaamiselle ja uusien geeniyhdistelmien synnylle, he spekuloivat.

Tutkijat korostavat, että hypoteesi on osoitettava todeksi vertailemalla vielä influenssavirusten geenejä, lintujen muuttoreittejä ja ilmastotietoja.

Influenssapandemioita on ollut vuosina 1918, 1957, 1968 ja 2009.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the National Academy of Sciences.