Australialaistutkijat kuvaavat onnettoman tapahtumasarjan, joka on johtanut uuden kanoja infektoivan viruksen syntyyn. Uusi virus syntyi, kun kahdessa eri rokotteessa käytetyt viruskannat pääsivät kosketuksiin toisensa kanssa.

Tutkijoiden mukaan havainto osoittaa, että sama voisi tapahtua ihmisillä, mutta se on erittäin epätodennäköistä.

Herpersviruksen aiheuttama tarttuva henkitorventulehdus, ILT, on siipikarjan pahimpia vitsauksia maailmanlaajuisesti. Sitä vastaan on kuitenkin olemassa rokotteita. Australiassa siipikarjaa on perinteisesti rokotettu kahdella Pfizerin kehittämällä rokotteella, jotka tunnetaan nimillä SA2 ja A20.

Vuonna 2006 Australiassa otettiin kuitenkin käyttöön kolmas, Euroopassa kehitetty rokote. Pian tämän jälkeen kanojen vitsauksena nähtiin kaksi uutta viruskantaa, jotka olivat aivan yhtä vaarallisia kuin edellisetkin.

Koska uudet viruskannat ilmestyivät pian uuden rokotteen jälkeen, tutkijat ajattelivat, että rokotteessa käytetyt virukset olisivat saaneet infektiokykynsä takaisin. Rokotteessa käytettiin heikennettyjä viruksia, jotka aiheuttavat suojaavan immuunireaktion, mutta eivät sairautta.

Kun tutkijat analysoivat uusien kantojen geenejä, he havaitsivat yllätyksekseen, että ne olivat sekoitus australialaisista ja eurooppalaisista viruskannoista. Eri viruskannat olivat siis päässeet kosketuksiin toistensa kanssa, vaihtaneet geenejä keskenään ja saaneet aikaan kaksi uutta viruskantaa.

Tutkijoiden mukaan tapaus voi selittyä vain sillä, että jollakin kanafarmilla rokotusohjelmat ovat menneet sekaisin. Jotta virukset ovat voineet kohdata, niiden on täytynyt päästä samaan eläimeen, ja ne ovat päässeet samaan eläimeen vain, jos ne on rokotettu kahteen kertaan kahdella eri viruskannalla. Tämän täytyy olla erehdys, sillä kanat on tarkoitus rokottaa vain yhtä viruskantaa sisältävällä rokotteella

Samanlainen erehdys vaadittaisiin, että sama pääsisi tapahtumaan ihmisellä. Ihmisen kohdalla riskiä pienentää vielä se, että ihmisrokotteissa ei käytetä heikennettyjä viruksia yhtä usein kuin eläinrokotteissa. Ihmisrokotteissa pyritään käyttämään yhä enemmän pelkästään taudinaiheuttajien pintarakenteita, jotka eivät voi yhdistyä kokonaiseksi virukseksi.

Tutkimuksen julkaisi Science.