Epäitsekkäät eroavat aivokuvissa itsekkäistä ihmisistä. Neuron-sarjassa julkaistussa tutkimuksessa epäitsekkäillä oli enemmän harmaata ainetta pienellä aivoalueella korvan takana.

"Kyseessä on ensimmäinen kerta kun epäitsekkyys on liitetty yksilöllisiin eroihin aivojen anatomiassa ja aktiivisuudessa", sanoo tutkimusta johtanut professori Ernst Fehr.

Zürichin yliopiston tutkijat paneutuivat epäitsekkyyden ongelmaan tarkastelemalla temporoparietaalisen liitoskohdan (TPJ) aktiivisuutta. Tämä pieni aivoalue on aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty myötätuntoon ja kykyyn asettua toisen asemaan.

Saadakseen esiin erot ihmisten käyttäytymisessä, vapaaehtoiset pelasivat peliä, jossa he saivat jakaa osan rahoistaan tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihmisillä oli mahdollisuus jakaa rahat altruististisesti, eli toisen hyödyksi omalla kustannuksella tai itsekkäästi. Vapaaehtoiset poikkesivatkin tässä suhteessa suuresti toisistaan. Jotkut pelasivat hyvinkin epäitsekkäästi, kun taas toiset eivät koskaan jakaneet rahaa toisen hyödyksi.

Käyttäytymisen erot tulivat esiin aivokuvissa. Epäitsekkäillä pelaajilla temporoparietaalisen liitoskohdan tilavuus oli suurempi ja siinä oli enemmän harmaata ainetta kuin itsekkäillä pelaajilla.

Aivoalueen aktiivisuus taas korreloi altruistisen käytöksen kustannusten kanssa. Itsekkäillä ihmisillä TPJ:n aktiivisuus lisääntyi voimakkaasti, vaikka epäitsekkään käytöksen kustannukset olivat hyvin alhaiset. Epäitsekkäillä aivoalueen aktiivisuus lisääntyi vasta, kun kustannukset kasvoivat hyvin korkeaksi.

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ihmisten kynnys käyttäytyä altruistisesti ja "ottaa takkiinsa" on hyvin yksilöllinen. Kun ihmiset saavuttavat tämän kynnyksen, TPJ:n aktiivisuus lisääntyy voimakkaasti. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että TPJ:n aktiivisuus voi auttaa ihmisiä astumaan ulos omasta itsekeskeisyydestään ja olemaan epäitsekkäämpiä.