Kissan ulosteista ihmiseenkin tarttuva loinen voi lisätä naisten itsemurhariskiä. Tuoreessa tutkimuksessa itsemurhayritykset olivat yleisempiä loisen kantajilla kuin loisettomilla naisilla.

Toxoplasma gondii -on yksisoluinen alkueläin, joka lisääntyy kissan suolistossa. Se käyttää väli-isäntinään jyrsijöitä, ja on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että se kykenee manipuloimaan väli-isäntiensä käyttäytymistä.

Loisen infektoimat jyrsijät ovat pelottomia kissoja kohtaan, minkä vuoksi ne jäävät helpommin kissojen saaliiksi, ja näin loinen pääsee pääisäntäänsä. Mielenkiintoisesti toksoplasma poistaa jyrsijöiltä vain kissan pelon, mutta ne reagoivat edelleen asianmukaisesti muiden petojen hajuun.

Toksoplasmoosin voi saada myös raa'asta tai puutteellisesti kypsennetystä lihasta, sekä keittiövälineistä, joilla on käsitelty toksoplasman saastuttamaa lihaa.

Koska toksoplama infektoi myös ihmisiä, sen vaikutuksesta ihmisten käyttäytymiseen on spekuloitu vuosikymmeniä. Toksoplasma peukaloi aivojen dopamiinijärjestelmää, ja sen osuudesta skitsofreniaan on keskusteltu 1950-luvulta lähtien.

Lisäksi eräissä tutkimuksissa toksoplasman on havaittu lisäävän neuroottisia piirteitä miehissä, mutta tekevän naisista avoimempia ja suvaitsevampia.

Vuonna 2009 Marylandin yliopiston tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa yhteyden itsemurhayritysten ja toksoplasmoosin välillä. Ihmiset, joilla oli toksoplasman vasta-aineita veressään, olivat suuremmalla todennäköisyydellä yrittäneet itsemurhaa.

Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat vahvistavat havainnon paljon laajemmalla aineistolla, jossa on mukana yli 45 000 tanskalaista naista. Tutkimukseen osallistuneet naiset synnyttivät vuosien 1992–1995 välillä, jolloin heidän vastasyntyneistä lapsistaan mitattiin toksoplasman vasta-aineita.

Koska lapsen omat vasta-aineet toksoplasmaa vastaan kehittyvät vasta kolmen kuukauden iässä, vastasyntyneiden lasten näytteet heijastelivat äidin infektiota. Näitä tietoja verrattiin tietoihin äitien itsemurhayrityksistä ja mielenterveysongelmista.

Tulokset osoittivat, että toksoplasman kantajien itsemurhayrityksen todennäköisyys oli puolitoistakertainen verrattuna loisettomiin naisiin, ja itsemurhan todennäköisyys oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli vasta-aineita. Erot naisten mielenterveyshistoriassa eivät selittäneet tuloksia.

Tutkimusta johtaneen professori Teodor T. Postolachen mukaan tulos ei tarkoita, että toksoplasma ajaa naisia itsemurhayrityksiin. Vaihtoehtoinen selitys on, että ihmisillä, joilla on kohonnut itsemurhariski, on käyttäytymispiirteitä, jotka altistavat heidät toksoplasmoosille. Postolache korostaa, että tutkimuksia tarvitaan lisää ja vielä suuremmilla aineistoilla, jossa on mukana myös miehiä ja lapsettomia naisia.

Tutkimuksen julkaisi Archives of General Psychiatry.

Lisätty tarkempia tietoja taudin tarttumisesta.