Tutkimus: Kohtuullinen alkoholinkäyttö raskauden alussa turvallista

Ulkomaat
 
SARI GUSTAFSSON LEHTIKUVA
Esimerkiksi viinilasillisen nauttiminen raskauden alussa ei ole haitaksi.
Esimerkiksi viinilasillisen nauttiminen raskauden alussa ei ole haitaksi. Kuva: SARI GUSTAFSSON LEHTIKUVA

Kohtuullinen alkoholinkäyttö raskauden alkuaikana ei aiheuta lapselle vahinkoja yhtä helposti kuin on luultu, kertoo tuore tanskalaistutkimus. Asiasta kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

BJOG-lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan raskaana oleva nainen voisi juoda raskauden alkuvaiheessa jopa kahdeksan alkoholiannosta viikossa ilman, että lapselle aiheutuu vaurioita. BJOG on gynekologian ja synnytysopin tutkimuksia julkaiseva lehti.

Tanskalaistutkimukseen osallistui 1 600 naista. Heistä puolet odotti ensimmäistä lastaan ja hieman alle kolmasosa poltti tupakkaa raskauden aikana.

Tulevilta äideiltä kysyttiin heidän alkoholinkäytöstään raskauden alkuaikana. Vähäiseksi alkoholin käytöksi määriteltiin yhdestä neljään alkoholijuomaa viikossa, kohtuulliseksi viidestä kahdeksaan juomaa ja suureksi määräksi yli yhdeksän juomaa viikossa. Juopotteluksi laskettiin tilanteet, joissa tuleva äiti joi enemmän kuin viisi juomaa yhden illan aikana.

Tutkijat keskittyivät tutkimaan alkoholin vaikutuksia viisivuotiaiden lasten älykkyysosamäärään, keskittymiskykyyn sekä toiminnan ohjaamisen taitoihin, kuten suunnitteluun ja itsehillintään.

Tuloksista ilmeni, ettei alkuraskauden aikana vähäisellä tai kohtuullisella alkoholin käytöllä ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta lapsen neuropsykologiseen kehitykseen viiden vuoden ikään mennessä. Myöskään satunnainen juopottelu ei haitannut kehitystä. Sen sijaan yli yhdeksän juomaa viikossa juovien äitien lapsilla havaittiin muun muassa keskittymisvaikeuksia.

Raskaana olevia naisia on yleisesti neuvottu välttämään alkoholia, ja jos he kuitenkin juovat, on ehdoton enimmäismäärä ollut yhdestä kahteen annosta viikossa.

Alkoholin juominen raskauden aikana on yhdistetty moniin raskausajan ongelmiin, kuten keskenmenoihin, sikiölle aiheutuneisiin pysyviin elinten ja keskushermoston vaurioihin sekä lapsen alhaiseen syntymäpainoon.

Terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö Kansaneläkelaitoksesta varoittaa ylitulkitsemasta tanskalaistutkimusta.

"Alkuraskauden – eli yleensä ensimmäisen 12 raskausviikon aikana – alkoholinkäyttöön perustuvien tutkimusten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä alkoholinkäytön turvallisuudesta alkuraskauden jälkeen", Autti-Rämö sanoo.

Alkuraskaudessa vaarallisinta on humalahakuinen juominen, sillä korkea alkoholipitoisuus sikiön veressä voi johtaa vaikeaan elinepämuodostumaan. Autti-Rämö myös lisää, että viisi vuotta ei välttämättä ole riittävä aika alkoholihaittojen toteamiseen.

"Mitä pidempään alkoholille altistettuja lapsia on seurattu, sitä monimuotoisempi kuva keskushermoston vaurioista on muodostunut. Aikuisiällä merkittäviä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavia ongelmia ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa käyttäytymisessä."

Autti-Rämön mukaan ainoa varma keino välttää sikiön vaurioituminen on lopettaa alkoholin käyttö.

"Alkoholi on sikiölle haitallinen aine ja vaurioitumisen riskit ovat aina yksilölliset."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi