Uusi paavi on mustakaapu – jesuiitat ovat kirkon sivistäjien keihäänkärki

 |   |   | 
 
ALESSANDRO BIANCHI / REUTERS
Uusi paavi Franciscus I on taustaltaan jesuiitta.
Uusi paavi Franciscus I on taustaltaan jesuiitta.

Eilen valittu uusi paavi Franciscus I on taustaltaan jesuiitta. Jesuiittojen veljeskunta on katolisen kirkon sääntökunnista suurin. Jesuiittajärjestö syntyi 1500-luvulla Pariisissa opiskelleiden nuorten miesten ryhmästä, jonka johtajana toimi entinen ritari nimeltä Ignatius Loyola.

Loyola oli ritari, joka haavoittui taistelussa Espanjan Pamplonassa ja vetäytyi Pariisiin opiskelemaan teologiaa ja filosofiaa.

Nykyäänkin jesuiittojen koulutus kestää yli vuosikymmenen, ja ottaa kattavasti huomioon hengellisen sivistyksen lisäksi myös maalliset opinnot.

Alun perin jesuiitat sitoutuivat tavallisten munkkilupausten ohella noudattamaan ehdoitta kaikkia paavin sielujen pelastusta ja uskon levittämistä koskevia määräyksiä.

Paavi Paavali III vahvisti bullalla jesuiittajärjestön (lat. Societas Jesu, Jeesuksen seura) säännöt vuonna 1540. Aika oli järjestön antaumukselle otollinen, sillä uskonpuhdistus raastoi katolisen kirkon rivejä.

Jesuiittojen kaksi keskeisintä toimintamuotoa, lähetys- ja opetustyö, tarjosivat vastauksia kirkon kannalta päivänpolttaviin kysymyksiin.

Jesuiittojen opetusmenetelmiä on pidetty pedagogiikan historiassa mullistavina. Kurssimuotoisesti järjestetty opetus oli ilmaista, ja jokainen saattoi edetä kurssien ansiosta omassa tahdissaan.

Perustivatpa jesuiitat Paraguayn intiaanien kanssa kokeeksi kommunistisia piirteitä omanneen valtionkin jo 1600-luvun alussa. Kokeilu päättyi valtion romahdukseen, kun portugalilaiset siirtomaaherrat karkottivat jesuiitat 1767.

Lähetystyöstä tarttui mukaan jesuiittajärjestön saama liikanimi mustakaavut. Nimitys juontaa juurensa Pohjois-Amerikassa lähetystyön kohteina olleilta alkuperäiskansoilta, jotka nimittivät järjestön edustajia näin heidän käyttämiensä mustien kasukoiden johdosta.

Vaikka virallinen jesuiittojen pukukoodi määrittää vain, että pukeutumisen tulee olla sopivaa ja vaatimatonta, mustia kaapuja käytetään paikoin edelleen.

Vaikutusvaltainen asema oli koitua jesuiittajärjestön tuhoksi. 1700-luvun loppupuoliskolla välillä häikäilemättömästikin katolisissa hoveissa valtaa käyttäneet jesuiitat edustivat valistusajan filosofeille katolisen kirkon taantumusta, ja kritiikin aalto pakotti paavin kieltämään järjestön 1773.

Jesuiittajärjestö perustettiin uudelleen 1814. Järjestö ei ole pyrkinyt käyttämään varsinaista poliittista valtaa, vaan keskittynyt menestyksekkäästi päätoimiinsa opetukseen, tutkimukseen ja lähetystyöhön.

Nykyään jesuiitat toimivat kuudella mantereella, 127 maassa ja sillä on yli 20 000 jäsentä. Näin jesuiittaveljeskunnasta muodostui huomattava koulutusorganisaatio, jolla on yhä noin 200 yliopistoa, 500 yläkoulua ja 400 alakoulua ympäri maailman. Jesuiittojen oppilaitoksissa on opiskellut useita merkkihenkiöitä, kuten Federico Fellini, Alfred Hitchcock, Fidel ja Raul Castro sekä Bill Clinton.

Korjaus: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Ignatius Loyola haavoittui härkätaistelussa. 

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset