Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Uutisanalyysi: Assangen suurin pelko on päätyä Yhdysvaltoihin

 |   | 
 
Petteri Kokkonen
Ecuador myönsi Julian Assangelle turvapaikan torstaina.
Ecuador myönsi Julian Assangelle turvapaikan torstaina.

Kun Britannia joulukuussa 2010 oli pidättänyt Julian Assangen, Yhdysvallat riemuitsi.

"Se kuulostaa minusta hyvältä uutiselta", puolustusministeri Robert Gates kiitteli.

Gates vieraili tuolloin Afganistanissa, josta yhteensä 250 000 Wikileaksin saamaa salaista diplomaattiviestiä kertoivat Pakistanin, Irakin ja sittemmin arabikumouksen aloittaneiden maiden lisäksi. Diplomaatit olivat kirjoittaneet Washingtonille hyvin avoimia – ja julkisina noloja – raportteja.

Wikileaksin silloiset yhteistyökumppanit ja muukin media sai viesteistä monta mehevää lukujuttua. Skandaalejakin, kun sotilasvideot paljastivat armeijan ylilyöntejä. Ja tarinoita liittolaismaiden johdon korruptiosta.

Kun Britannia pidätti Assangen, syynä oli kuitenkin Ruotsin hänestä antama kansainvälinen pidätysmääräys.

Ruotsi antoi pidätysmääräyksen, koska kaksi Assangen Ruotsissa elokuussa 2010 tapaamaa naista oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen. Naisten mukaan hän oli syyllistynyt sukupuolirauhan rikkomuksiin, mukaan lukien yhteen raiskaukseen.

Ruotsi halusi – ja haluaa – Assangen pelkästään kuulusteltavaksi tapausten vuoksi. Hänet voitaisiin panna syytteeseen vasta kuulustelun jälkeen, eikä syyte ole vieläkään mitenkään varma.

Assangen tukijat ovat sanoneet syytteitä tekaistuiksi, ajojahdiksi ja naisia jopa ansaksi.

Jo vuodenvaihteessa 2010 Yhdysvallat alkoi julkisesti vähätellä Wikileaksin aiheuttamaa haittaa. Toisaalta oli todettu, että viestit saattoivat vaaraan amerikkalaisten lähteitä ja ystäviä eri maissa.

Joka tapauksessa puolustusministeri Gates selitti The New York Timesin mukaan, että vuodettujen viestien vaikutus Yhdysvalloille oli "melko vaatimaton".

Samaan aikaan yhä uudet äänet vaativat Yhdysvalloissa Assangen syytteeseenpanoa. Kovin paine tuli konservatiiveilta.

Oikeusministeri Eric Holder kertoikin, että oikeusministeriön asiantuntijat tutkivat, olisiko Yhdysvaltain laeissa peruste syyttää Assangea.

Perusteita Australian kansalaisen syyttämiseen etsittiin ensimmäisen maailmansodan ajan, vuoden 1917 vakoilulaista.

Siihen mennessä Yhdysvallat ei ollut The New York Timesin mukaan koskaan syyttänyt ulkopuolisia, jotka saavat asiakirjoja ja levittävät niitä edelleen, vaan ainoastaan Yhdysvaltain oman hallinnon jäseniä – ja kansalaisia.

Vakoilulakia vastassa on kuitenkin Yhdysvaltain perustuslain lisäys, joka suojelee sanan- ja lehdistönvapautta.

"Wikileaksin syytteeseenpano vahingoittaisi, ellei peräti tuhoaisi Yhdysvaltain väitettä siitä, että se on maailman elinvoimaisin avoimen internetin puolestapuhuja", Foreign Policy -lehti varoitti 2011.

Syyte olisi avannut tien myös Assangen yhteistyökumppaneiden – kuten The New York Timesin syytteelle.

Wikileaksin vuoksi syytteeseen on pantu vasta Irakissa palvellut sotilas Bradley Manning. Hän oli se henkilö, joka välitti Wikileaksille valtaosan julkaistusta aineistosta.

Jos löytyisi todisteita siitä, että Assange kehotti Manningia paljastamaan tietoa, hänestä ehkä saataisiin ote. Julkisuudessa ei ole kerrottu, että sellaista olisi löytynyt. Manningia syytettiin 22 rikoksesta, muun muassa "vihollisen auttamisesta".

Helmikuussa 2012 uutistoimisto AFP kuitenkin kertoi, että Yhdysvaltain syyttäjä olisi laatinut salaisen syytekirjelmän Assangea vastaan.

Tieto oli peräisin vuoden 2011 alusta yksityisen konservatiivisen tiedusteluyhtiö Stratforin sähköpostista.

Yhtiön varajohtaja Fred Burton kirjoitti: "Olemme sinetöineet syytteen Assangea vastaan".

Sekin tieto oli peräisin Wikileaksin saamista sähköposteista. Alkuvuodesta Wikileaks alkoi julkaista saamaansa Stratforin kirjeenvaihtoa.

Assange siis pelkää. Hänen asianajajansa Per Samuelsson ehdottaa, että kuulustelu järjestettäisiin Lontoossa, Dagens Nyheter kertoo.

Ruotsi ei siihen suostu.

EU-lait velvoittavat yhä Britanniaa luovuttamaan Assange Ruotsiin. Ruotsalainen oikeustieteilijä, professori Ove Bing arveli DN:lle torstaina, että mitään syytettä ei edes nostettaisi, koska Bingin mukaan jutussa näyttää olevan "sana sanaa vastassa".

Samalla Bingin mukaan on "kohtuutonta" edellyttää, että Ruotsi antaisi takuut siitä, ettei Assangea luovutettaisi edelleen.

EU:n lakien mukaan unionin alueelta ei luovuteta epäiltyjä, joiden syyte voisi johtaa kuolemantuomioon. Elinkautistuomio ei ole este.

Syyttäjän tiedottaja Fredrik Berg vahvisti perjantaina, että Assange ei voisi saada jatkoluovutusta poissulkevia takuita Ruotsilta.

"Ulkomaalaislakimme ovat kyllä hyvin selkeitä. Jos hänet pitäisi jostain syystä luovuttaa eteenpäin, pitäisi Britannian hyväksyä päätös", Berg sanoo Svenska Dagbladetille. Syynä on se, että Assange ehti ensin olla brittiviranomaisten hallussa.

Ruotsin lait ovat tiukemmat kuin Britannian.

"Joten miksei Britannia jo siinä tapauksessa saanut pyyntöä, se olisi ollut yksinkertaisempaa", Berg pohtii.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

21.5.2013