Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Venäjän rajut tulvatuhot herättivät kansalaisten epäilyt

 |   | 
 
STT–AFP–REUTERS–HS
MIKHAIL MORDASOV / AFP
Krymskissä järjestettiin tänään tulvissa kuolleiden hautajaisia.
Krymskissä järjestettiin tänään tulvissa kuolleiden hautajaisia.

Moskova. Epäilys kalvaa Venäjää Krasnodarin tuhoisan tulvan jälkeen. Kovia kokenut Krymskin kaupunki ihmettelee, miten yksi rankkasade voi vaatia yli 170 kuolonuhria. Twitterissä esitetyissä arvioissa kuolonuhrien määrä on arvioitu huomattavasti virallista lukua suuremmaksi, jopa lähes tuhanteen.

Syytöksistä rajuimpia lienee se, että tulvan nostatti kuolettavaksi valtava aalto, joka päästettiin ulos laaksokylän läheisestä tekojärvestä. Huhujen mukaan Neberdzaevskojen patoluukut avattiin, jotta alajuoksun tärkeä satamakaupunki Novorossijsk säästyisi.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Jari Silanderin mukaan kova sade voi muodostaa isojakin aaltoja – varsinkin, jos maastossa on kaltevuuksia.

"Jos Espoossa on noussut 2,5-metrinen aalto, niin ei seitsenmetrinen mahdoton ole", Silander vertaa. Yli kaksimetrinen aalto nähtiin Espoon Lahnuksessa 21. heinäkuuta vuonna 1944, kun vettä satoi 198 millimetriä yhden vuorokauden aikana.

Venäjän hätätilaministeriön mukaan Krasnodarin alueelle satoi muutaman tunnin aikana enemmän vettä kuin yleensä kahdessa kuukaudessa.

Venäjän pikavauhtia nimittämä tutkimuslautakunta kertoi saaneensa selville, että tekojärvestä päästettiin rutiinin mukaisesti pienehkö määrä vettä. Lautakunnan edustaja kertoi havainnosta International Business Timesille.

Silanderin mukaan vesi voi matkallaan rinnettä alas patoutua hetkellisesti luonnon omiin tai ihmisen rakentamiin esteisiin. Kun pato kotvan päästä sortuu, se sortuu voimalla.

Nopea vauhti lisää vesimassan tuhoisuutta. Tulva voi helposti vyöryä eteenpäin viiden metrin sekuntivauhtia.

"Ihminen pysyy pystyssä napaan asti ulottuvassa vedessä, joka virtaa puoli metriä sekunnissa. Sen jälkeen jalat lähtevät alta", Silander kertoo.

Asukkaat sanoivat tulvan tehneen selvää puista, hukuttaneen karjaa ja kuljettaneen raatoja pitkin kylän raittia.

Krasnodarin alueella Etelä-Venäjällä tulvii usein, mutta viikonlopun katastrofi kuolonuhreineen oli ennennäkemätön. Ainakin 25 000 ihmistä menetti kaiken tai osan omaisuudestaan tulvissa.

Venäjä piti maanantaina kansallisen surupäivän uhrien muistolle.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

25.5.2013