Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Venäläinen tietoturvajätti suuttui Viron presidentin Helsingin-puheista

 |   | 
 
Lehtikuva
Toomas Hendrik Ilves (vas.) ja Eugene Kaspersky
Toomas Hendrik Ilves (vas.) ja Eugene Kaspersky

Venäläinen tietoturvajätti Kaspersky Lab on harmissaan Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen Helsingissä torstaina pitämästä puheesta. Siinä Ilves kertoi, että yhtiön perustaja Eugene Kaspersky oli pyytänyt häneltä anteeksi niin sanotun patsaskiistan aikaisia venäläisiä verkkohyökkäyksiä.

Kaspersky Labiä suututtavat Ilveksen puheen monitulkintaiset sananvalinnat. Yhtiö kiistää osallistuneensa itse hyökkäyksiin.

"Eugene Kaspersky pahoitteli sitä, että verkkohyökkäyksiä oli tapahtunut", viestitettiin yhtiöstä HS:lle.

Presidentti Ilves esiintyi torstaina Helsingissä järjestetyssä kyberturvaseminaarissa. Puheessaan hän kertoi osallistuneensa viime syyskuun lopulla vastaavanlaiseen tapahtumaan Washingtonissa.

Kyseessä oli ulkopuolisilta suljettu kutsuseminaari, johon osallistui viitisenkymmentä ihmistä. Paikalla oli huippuvirkamiehiä muun muassa Valkoisesta talosta ja FBI:stä.

"Kaspersky tuli hiukan myöhässä paikalle, koska hän oli sponsori", Ilves kertoi.

"Hän esitti maljaa illallisella. Hän sanoi esittävänsä maljaa Viron presidentille ja haluavansa pyytää anteeksi hyökkäämistä."

"En tiedä, oliko se vitsi vai ei, mutta ainakin se oli ensimmäinen kerta, kun kukaan on myöntänyt vastuunsa."

Eugene Kaspersky on tunnettu tietoturvayrittäjä ja digimaailman julkkis. Hänen yrityksensä Kaspersky Lab kuuluu maailman suurimpiin antivirusyhtiöihin. Vuonna 2011 sen liikevaihto oli 612 miljoonaa dollaria.

Patsaskiista leimahti vuonna 2007, kun Viro ilmoitti siirtävänsä puna-armeijan sotilaiden kunniaksi pystytetyn Pronssisoturi-patsaan pois Tallinnan keskustasta. Se herätti laajaa suuttumusta Venäjällä ja Viron venäjänkielisessä väestössä.

Venäläisillä nettisivustoilla yllytettiin hakkereita hyökkäämään virolaisille sivustoille. Jaossa oli myös hyökkäykseen tarvittavia ohjelmia.

Viron presidentin ja ministeriöiden sivuille kohdistui palvelunestohyökkäyksiä ja niille tulvi roskapostia.

Hyökkäykset levisivät myöhemmin muun muassa pankkeihin. Esimerkiksi Hansapankin kimppuun kävi bottiverkko, jossa oli 80 000 konetta. Hyökkäys jatkui viikkoja. Sen tarkka alkuperä ei ole vieläkään selvinnyt.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset