Venäjän pääministeri Vladimir Putin haluaa nostaa uskonnon asemaa yhteiskunnassa. Hän lupaa 89 miljoonaa euroa vastaavan rahasumman uskonnollisten rakennusten ja koulujen kunnostamiseen ja tahtoo antaa uskonnolle enemmän tilaa radiossa ja televisiossa, englanninkielinen verkkolehti The Moscow Times kertoi torstaina.

Putin tapasi Moskovan Danilovin luostarissa joukon "perinteisten uskontojen" korkeita edustajia keskiviikkona. Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon päämies, patriarkka Kirill toimi kirkonmiesten ryhmän johtajana.

Venäjällä katsotaan, että "perinteisiä" uskontoja on neljä: ortodoksikristillisyys, islam, juutalaisuus ja buddhalaisuus.

Putin on ehdolla Venäjän maaliskuisissa presidentinvaaleissa. Patriarkka Kirill totesi venäläismedian mukaan, että Putin myös todennäköisesti voittaa presidentinvaalit.

Putin lupasi, että hallitus "tarjoaa asianmukaisen edustuksen" yhteiskunnassa "kansalaisille, jotka sitovat maailmankuvansa ortodoksisuuden ja muiden perinteisten uskontojen maailmankuvaan", uutistoimisto Interfax kertoi.

Putin ei täsmentänyt, missä määrin uskonnolliset ohjelmat saisivat lisää radio- ja televisioaikaa. Hän kuitenkin huomautti, että kyselyn mukaan 71 prosenttia venäläisistä kannattaa ortodoksisen televisiokanavan perustamista.

Myös kouluihin Putin kannattaa "vankkaa" uskonnon ja maallisen etiikan opetusta, uutistoimisto Ria Novosti kertoo.

Vuoden 1917 kommunistisen vallankumouksen jälkeen uskonnonopetus kiellettiin, kirkkoja tuhottiin ja uskovia vainottiin.

Ennen Neuvostoliiton aikaa Venäjä ortodoksikirkko oli pönkittänyt tsaarin valtaa. Neuvostoliiton hajottua 1991 uskontojen arvostus sai taas näkyä.

Uskonnonopetus palasi joihinkin Venäjän kouluihin vuonna 2009. Putinin mukaan opetusta annetaan 30 000 koulussa ja sitä saa puoli miljoona lasta.

Koululainen voi myös valita yleisemmän kurssin jonka nimi on "maailman uskonnollisten kulttuurien perusteet" tai "maallisen etiikan perusteet".

Viime vuonna varapääministeri Aleksander Žukov ehdotti, että pakollinen uskonnonopetus palautettaisiin koulujen oppimäärään ensi syksynä.

Samaan aikaan Venäjällä on korostettu perustuslain maallisuutta. Sitä on pidetty tärkeänä maan monikoosteisen väestön vuoksi.

Uusin kristillisiin suuntiin, etenkin Yhdysvalloista leviävään evankelikaalisuuteen, Venäjän viranomaiset ovat suhtautuneet ynseästi.

Puolivirallinen vieroksunta kohdistuu myös hindu-uskonnon pohjalta luotuihin uusiin, lännestä tuotuihin suuntiin, kuten hare krishna -kulttiin.

Islaminuskoisia venäläisistä on ainakin kymmenesosa. Suuri osa on maltillisia sunnisuunnan kannattajia, Keski-Venäjän tataareita ja baškirialaisia.

Venäläisessä keskustelussa ongelmaksi on nähty etenkin Etelä-Venäjän separatisti- ja terroriryhmiin yhdistetty ääri-islamilaisuus, ääri-ilmiönä tšetšeenikapinallisten viljelemä puhe "Kaukasian kalifaatista".

Lisäsävyn tuo se, että syntyvyysluvut suosivat muslimeja. Venäjän valtaväestön määrä ei kasva läheskään samaan tahtiin.