WASHINGTON. Yhdysvaltain hallitus ei näytä tietävän, miten suhtautua Syyrian tapahtumiin.

Presidentti Barack Obaman hallitus sanoo, ettei se harkitse kapinallisten aseistamista Syyrian presidentin Bashar al-Assadin syrjäyttämiseksi. Diplomaattien ponnistelut tilanteen ratkaisemiseksi ovat tähän saakka epäonnistuneet.

Toistaiseksi Washington suhtautuu samoin kuin koko Syyrian kansannousun 11 kuukauden ajan: koettaa painostaa Assadia väistymään Syyrian johdosta pakottein ja taloussaarrolla.

Hieman Libyan-strategiansa tavoin Yhdysvallat koettaa myös saada koolle samanmielisten valtioiden liittouman, jonka johdossa olisi arabimaita.

Tuo maaryhmä sitten koordinoisi Assadin vastaisia kansainvälisiä toimia. Tavoitteena on painostaa Assad hyväksymään Arabiliiton suunnitelma, eli että Assad luopuisi vallasta varapresidenttinsä hyväksi ja sallisi siirtymisen kohti demokratiaa.

Tavoitteista kertoi Valkoisen talon tiedottaja Jay Carney tiistaina. Yhdysvallat pyrkii hänen mukaansa siihen, että Assad lopettaa väkivallan ja raakuudet ja sallii "Syyrian kansan tukeman vallanvaihdoksen".

Ei kuitenkaan ole selvää, että Yhdysvaltain keinot riittävät saaman aikaan tuloksia kovinkaan pian.

Venäjä ja Kiina tukevat Assadia yhä. Talouspakotteet koettelevat Syyrian taloutta, mutta Assadin vahvat asevoimat jatkavat tuhoisaa työtään lähes esteettä.

Kun tilanne on niin selvästi jumissa, Washingtonissa on alkanut kuulua vaatimuksia kouriintuntuvammasta tuesta Syyrian oppositiolle.

Esimerkiksi aseavusta.

"Meidän pitäisi alkaa harkita opposition aseistamista. Verenvuodatuksen on loputtava", senaattori John McCain sanoi.

Syyriaan on kuitenkin vaikeampi toimittaa aseita kuin aiemmin Libyaan. Oppositiolla ei ole Syyriassa tukialuetta, jonne ulkopuoliset pääsisivät yhtä helposti kuin meritse Libyan Bengasiin.

McCain ehdotti, että Syyrian opposition auttamista suunniteltaisiin yhdessä Nato-maa Turkin kanssa. Myös toinen johtava senaattori, Joe Lieberman kehotti auttamaan armeijasta loikanneiden oppositiojoukkojen Vapaan Syyrian armeija -ryhmittymää.

Riskinä on sisällissota. Jos se on näköpiirissä, Venäjä ja Syyrian vanha liittolainen Iran saattaisivat nekin toimittaa Syyriaan lisää aseita. Lopulta Assad ehkä hyötyisi. Ja joka tapauksessa verenvuodatus vain yltyisi.

Yhdysvaltain hallitus torjuu vaatimukset asetoimituksista. "Sitä askelta emme juuri nyt harkitse", Carney selitti tiistaina.

Ulkoministeriön entinen korkea virkamies Anne-Marie Slaughter esittää Financial Times -lehdessä, että Yhdysvallat, arabimaat ja alueen Nato-liittolaiset yhdessä järjestäisivät turvavyöhykkeitä Syyrian siviileille ja armeijasta loikanneille sotilaille.

Se edellyttäisi arabimaiden ja Turkin sotilaiden saapumista Syyriaan ja loisi samalla alueita, joita Assad ei hallitsisi.

Assad tuskin suostuisi moiseen. Venäjä luultavasti vastustaisi myös ajatusta.

Vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat nyt vain yrittää luoda kontaktiryhmää maista, jotka haluavat saada Syyrian väkivallan loppumaan. Samaa väläytti Turkin hallitus keskiviikkona.