Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Kaikkien isojen ihmisapinoiden geeniperimä on selvitetty

Ulkomaat
 
Rob Doolaard / KINA
Bonobot ovat ihmisen läheisiä serkkuja.
Bonobot ovat ihmisen läheisiä serkkuja. Kuva: Rob Doolaard / KINA

Ihmisen sukulaisuussuhde apinoihin selkiytyi taas hieman, kun saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat onnistuivat selvittämään kääpiösimpanssin eli bonobon geeniperimän. Geeninäytteet otettiin Leipzigin eläintarhassa asustavasta Ulindi-nimisestä naarasbonobosta.

Projektin myötä kaikkien hominidae -heimon jäsenten, eli isojen ihmisapinoiden, geeniperimä on nyt selvillä. Simpanssin, gorillan ja orangin perimä on sekvensoitu jo aiemmin. Ihmisen geeniperimä selvitettiin vuonna 2003.

Bonobot ja simpanssit ovat ihmisen läheisimpiä serkkuja. Ihminen jakaa geeneistään yli 98 prosenttia kummankin kanssa. Bonobojen ja simpanssien keskinäinen ero on vain 0,4 prosenttia. Toisaalta ihmisen geeneistä kolme prosenttia on lähempänä simpanssia ja bonoboa kuin apinoiden keskinäiset geenit.

Perimän selvittäminen valaisee sukuhaaramme evoluutiota entistä tarkemmin.

"Lajien välisistä perimän eroavaisuuksista voimme arvioida, milloin ihmisten ja apinoiden viimeinen yhteinen esi-isä eli", kertoi Max Planck –instituutin tutkija Kay Prufer BBC:lle.

"Simpanssien ja bonobojen kehityspolut erosivat toisistaan noin miljoona vuotta sitten. Ihmisten ja apinoiden viimeinen yhteinen esi-isä eli mahdollisesti 4–5 miljoonaa vuotta sitten", sanoi Prufer.

Geeniperimän selvittäminen ei tarkoita, että kaikkien yksittäisten geenien toiminta ymmärrettäisiin. Siinä riittää vielä paljon työsarkaa. Tutkijoiden seuraava haaste on selvittää, mitkä ominaisuudet ihminen jakaa serkkujensa kanssa. Simpansseilta meille periytyy kenties aggressiivisuus, kun taas bonobojen kanssa yhteistä on seksin harrastaminen ilman lisääntymistarkoitusta.

Tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä. Asiasta kertoi BBC.