Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Valtioiden riitely uhkaa merihätään joutuneita Välimerellä

Välimeren valtioiden riitely vaikeuttaa merihätään joutuneiden siirtolaisten auttamista

Ulkomaat
 
Dario Azzaro AFP
Poliisi vahti lauantaina Sisilian Cataniassa turistirannalle huuhtoutuneita ruumiita. Kuusi kuoli ja noin sata pelastui, kun ilmeisesti syyrialaisia kuljettanut laiva haaksirikkoutui.
Poliisi vahti lauantaina Sisilian Cataniassa turistirannalle huuhtoutuneita ruumiita. Kuusi kuoli ja noin sata pelastui, kun ilmeisesti syyrialaisia kuljettanut laiva haaksirikkoutui. Kuva: Dario Azzaro AFP

Merenkulkijoiden vanha sääntö kuuluu: ensimmäisenä paikalle sattunut alus pelastaa merihätään joutuneet ihmiset.

Nyt käytäntö voi olla uhattuna Välimerellä.

Näin varoitti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR keskiviikkona.

Fakta

Siirtolainen, pakolainen, turvapaikanhakija

 Siirtolaisuus on kattokäsite, jonka alle mahtuu hyvin erilaisia tapauksia. Määritelmistä on usein erimielisyyttä.

 Siirtolainen. Sanalla tarkoitetaan henkilöä, joka muuttaa maasta toiseen. Syyt voivat vaihdella vapaaehtoisesta muutosta (esimerkiksi työtehtävän takia) pakottavaan tilanteeseen (esimerkiksi pakoon kotimaan väkivaltaa).

 Pakolainen. Sanalla tarkoitetaan arkikielessä henkilöä, joka on joutunut jättämään kotimaansa vainon tai pelon takia. Sotaa pakenevia ihmisiä pidetään pakolaisina.

 Turvapaikanhakija. Sanalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee turvapaikkaa ulkomailta. Kaikki pakolaiset eivät hae turvapaikkaa, eivätkä kaikki turvapaikanhakijat täytä pakolaisuuden kriteereitä.

Taustalla on Välimeren valtioiden riitely siitä, kuka ottaa vastaan merihätään joutuneet, mahdollisesti suojelun tarpeessa olevat maahantulijat. Tuorein kärhämä syntyi viime viikolla Maltan ja Italian välille siitä, kumpi vastaanottaa afrikkalaiset siirtolaiset, jotka Liberian lipun alla seilannut kauppalaiva oli pelastanut merestä.

Kiista alkoi 39 kilometrin päässä Libyan rannikosta, jossa Salamis-niminen öljysäiliölaiva poimi huterasta kumiveneestä lähinnä sudanilaisia ja eritrealaisia siirtolaisia.

Sitten laiva jatkoi alkuperäisen suunnitelman mukaan kohti Maltaa. Salamis viestitti tulostaan ja kertoi, että joukossa on loukkaantunut nainen ja pieni vauva. Sekä Malta että Italia määräsivät laivan kääntymään ja viemään siirtolaiset lähimpään satamaan eli Libyaan.

Tähän kapteeni ei suostunut.

Kesä on afrikkalaisten siirtolaisten salakuljettajien sesonkia. Pelkästään viime viikolla Italiaan rantautui noin 1 500 siirtolaista.

Lauantaina murheelliset uutiset saivat jatkoa, kun Italian rannikkovartiosto löysi sisilialaiselta turistirannalta kuuden epätoivoisen merenylittäjän ruumiit. Satakunta muuta ihmistä onnistui pelastumaan heitä kuljettaneen 18-metrisen aluksen haaksirikkouduttua. Suurin osa oli syyrialaisia, jotka olivat mitä ilmeisimmin paossa kotimaassaan raivoavaa sisällissotaa.

Lisäksi lähes 90 siirtolaista joutui lauantaina merihätään Espanjan edustalla yrittäessään ylittää Gibraltarinsalmea huterilla aluksilla kovassa tuulessa. Heidät pelastivat Espanjan ja Marokon viranomaiset.

Siirtolaiset lähtevät Pohjois-Afrikasta usein äärimmilleen ahdetuissa veneissä. Usein vene ei sovellu avomerelle, usein matkalaiset eksyvät. Silloin apuun tulee kauppa-alus tai esimerkiksi Italian tai Maltan rannikkovartiosto. Tai ei ketään.

Artikkeliin liittyvät

Vuosittain yli tuhat Eurooppaan pyrkijää hukkuu Välimereen.

Italiaan ja Maltalle oli heinäkuun loppuun mennessä saapunut yhteensä yli 12 500 ihmistä. Sekin on tosin pientä verrattuna huippuvuoteen 2011, jolloin arabikevään kuohut Pohjois-Afrikassa ajoivat 61 000 ihmistä pelkästään Italiaan ja Maltalle.

Italiaan päätyivät myös ne 102 afrikkalaista, jotka Salamis poimi kyytiin. Vääntöä kesti kaksi päivää, jonka päätteeksi Italia taipui, Malta ei. EU varoitti Maltaa, että maa rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, jos se passittaa siirtolaiset Libyaan.

Maltan pääministerin Joseph Muscatin mukaan maa täytti humanitaariset velvoitteensa, kun se vei laivalle vettä ja ruokaa, Malta Today -lehti kertoi.

"Merestä pelastetut siirtolaiset ovat jo kokeneet trauman. Heidän ei pitäisi joutua sijaiskärsijöiksi lainopillisissa riidoissa", sanoi EU:n perusoikeusviraston FRA:n johtaja Morten Kjaerum keskiviikkona.

FRA:n mukaan ongelma on selkeiden lakien puuttuminen. Kansainvälisen oikeuden mukaan mahdollisesti suojelua tarvitsevia ihmisiä ei saa palauttaa maahan, jossa he voivat joutua kidutetuiksi tai vainotuiksi. Toisaalta mikään laki ei velvoita valtiota vastaanottamaan merestä pelastettuja ihmisiä.

"Kansainvälinen oikeus velvoittaa ainoastaan tuomaan siirtolaiset lähimpään turvalliseen paikkaan", kertoo FRA:n tutkija Adriano Silvestri.

Turvallinen paikka on itsessään jo tulkinnanvarainen käsite, sanoo Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija Magdalena Kmak. Maltan mukaan Libya on turvallinen paikka, UNHCR:n mukaan ei.

"On vaikea arvioida yleispätevästi, mikä on turvallinen maa ja kenelle. Joskus maa voi olla turvallinen tietyille siirtolaisryhmille, mutta vaarallinen toisille", Kmak sanoo. "Siksi jokainen tapaus pitää selvittää erikseen."

Salamiin pelastamat 102 afrikkalaista pääsivät keskiviikkona maihin Italian Syrakusassa. Heitä vastaanottaneen Italian Punaisen Ristin mukaan tulijat olivat melko hyvässä kunnossa.

"Pelastuneiden joukossa oli 81 miestä, 20 naista, joista neljä oli raskaana, ja viisikuinen lapsi. He saivat vaatteita, vettä ja tarvittavan hoidon", kertoo tiedottaja Paola Longobardi.

Aina mereltä pelastetut eivät ole yhtä hyvässä kunnossa.

"Monet ovat pitkän ja traumaattisen matkan jäljiltä sokissa ja aliravittuja. Italian Lampedusalle on saapunut monia, jotka ovat kärsineet palovammoista, kun veneen moottori on syttynyt tuleen."

Salamis-alus pääsi keskiviikkona jatkamaan matkaansa Maltalle usean päivän jälkeen. Viivytykset voivat tulla kalliiksi. Se juuri on UNHCR:n pelko.

"Jos laivojen kapteenit joutuvat näin suuriin ongelmiin pelastustehtävien vuoksi, se voi lähettää väärän viestin, että ihmisiä ei kannata pelastaa", kertoo Maltan UNHCR:n tiedottaja Fabrizio Ellul.

Jutusta on korjattu Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkijan Magdalena Kmakin nimi. Aiemmin sukunimeksi kerrottiin virheellisesti Knap.