New Yorkin huonoimmassa koulussa ei ollut opetusta

Presidentti Obaman koulu-uudistukset saavat kovaa kritiikkiä

Ulkomaat
 
Tuomas Niskakangas HS
Public School 160:ssä katsottiin joka päivä elokuvia. New York Post paljasti opetuksen laiminlyönnit.
Public School 160:ssä katsottiin joka päivä elokuvia. New York Post paljasti opetuksen laiminlyönnit. Kuva: Tuomas Niskakangas HS

New Yorkin surkein koulu, Public School 160, sijaitsee kaupungin etäisimmässä kolkassa nimeltä Far Rockaway.

Manhattanin loisteesta on koululle tunnin metromatka, mutta henkinen etäisyys on vielä pidempi. Koulua ympäröivät rakentamattomat tontit ja autiot, roskaiset kadut.

Silti koulun ulkokuoresta on mahdotonta päätellä, miten huonosti asiat ovat olleet koulun sisällä jo vuosia. New York Post -lehti paljasti koulun synkän tilan tammikuussa useiden artikkelien sarjassa.

Lapsilla ei ollut kunnon kirjoja eikä opetusta. Sen sijaan oppilaat sanoivat katsovansa joka päivä elokuvia.

Opettajien ammattiliitto kertoi, että opettajat ovat valittaneet koulusta jo vuosia mutta mitään ei ole tapahtunut.

Rehtori Marcella Sills tapasi tulla kouluun vasta yhdeltätoista, jos silloinkaan. Hän sai laiminlyömästään työstä 7 700 euron kuukausipalkkaa, pukeutui turkkiin ja ajoi punaista BMW:tä.

New York Postin paljastuksia seurannut tutkinta toi Sillsille potkut.

Tarina kuvaa hyvin Yhdysvaltojen koulujärjestelmän ongelmaa: koulujen taso vaihtelee hurjasti.

Yhdysvalloissa on maailman parhaat ja huonoimmat koulut, sanoo koulututkija Pasi Sahlberg. Sahlberg toimii eliittiyliopisto Harvardissa vierailevana professorina ja on seurannut läheltä Yhdysvaltojen koulujärjestelmää.

Ongelman ydin on koulujen rahoitus. Iso osa määrärahoista tulee paikallishallinnolta, käytännössä kiinteistöveroista. Rikkailla alueilla ihmiset maksavat isoista kodeistaan runsaasti veroja, jotka ohjautuvat kouluille. Köyhillä alueilla veroja kertyy huonosti.

Tästä seuraa, että joillain kouluilla voi olla käytettävissään oppilasta kohden moninkertainen määrä rahaa verrattuna toisiin.

Yhdysvalloissa on järjestelmä, jolla köyhimpien alueiden kouluille annetaan erityistukea. Ajatus on sama kuin Helsingin kaupungin "positiivisen diskriminaation määrärahoissa". Rahalla tuetaan niitä alueita, joilla sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat opetusta.

Heikkojen alueiden lisätuet eivät silti pysty lähimainkaan korjaamaan koulujen rahoitusjärjestelmän aiheuttamaa vääristymää.

Ongelma on Yhdysvalloissa laajalti tiedossa. Koulutuskomitean viimevuotisen raportin keskeinen esitys oli, että koulujen rahoitus pitää uudistaa.

Asian korjaamiseen on tahtoakin. Presidentti Barack Obama on saarnannut, että kaikille Yhdysvaltojen lapsille pitää tarjota mahdollisuus hyvään koulutukseen riippumatta siitä, millaisiin oloihin he syntyvät.

Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan vie pitkälle, jos keinot ovat väärät.

Obaman opetusministeriö on saanut uudistuksistaan kovaa kritiikkiä. Tunnetun koulutusaktivistin Diane Ravitchin mukaan Obaman hallinto vie maan koulutusta väärään suuntaan.

Rahaa ollaan suuntaamassa julkisrahoitteisille mutta itsenäisesti toimiville charterkouluille. Niiden oppilashankinta rikkoo usein koulupiirien rajoja ja lisää koulujen eriarvoisuutta.

Sahlberg on Ravitchin kanssa samoilla linjoilla: Obama on menossa harhaan koulujen kehityksessä. Uudistukset työntävät lisää rahaa opettajien ja oppilaiden suoritusten testaamiseen, vaikka varoja olisi järkevämpää ohjata heikoimpien koulujen ongelmien ratkaisuun.

Public School 160 ei ole ainoa eikä viimeinen Yhdysvaltojen koulu, jossa lasten menestyksen eväät viedään jo alakoulussa.