Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mitä eroa on shiia- ja sunnimuslimeilla?

Ulkomaat
 
REUTERS
Tyttö kantoi vesipulloja pakolaisleirissä Irakin kurdialueella lähellä Arbilia torstaina. Tyttö joutui pakeneemaan kotikaupungistaan Mosulista sunnilaisen Isis-terroristijärjestön hyökkäyksen vuoksi. Irakin väkivallan taustalla on sunnien katkeruus shiiahallintoa kohtaan.
Tyttö kantoi vesipulloja pakolaisleirissä Irakin kurdialueella lähellä Arbilia torstaina. Tyttö joutui pakeneemaan kotikaupungistaan Mosulista sunnilaisen Isis-terroristijärjestön hyökkäyksen vuoksi. Irakin väkivallan taustalla on sunnien katkeruus shiiahallintoa kohtaan. Kuva: REUTERS

Saudi-Arabian ja Iranin välien nopea kiristyminen on nostanut jälleen pintaan shiia- ja sunnimuslimien väliset jännitteet. Saudi-Arabiaa johtavat sunnit, Irania shiiat. Molemmat alueelliset suurvallat tukevat uskonveljiään Lähi-idän konflikteissa. Tässä artikkelissa Ville Similä koettaa selittää, mitä eroa sunni- ja shiiamuslimeilla lopulta on. Artikkeli on uusinta vuodelta 2011..

Neljä kysymystä sunneista ja shiioista

1. Mitä tarkoittaa sunni?

Sunna tarkoittaa profeetta Muhammedin elämäntavan seuraajaa.

2. Mitä tarkoittaa shiia?

Alkuperäismuoto shi'at Ali tarkoittaa Alin kannattajia tai Alin puoluetta.

3. Ovatko Suomen muslimitsunneja vai shiioja?

Valtaosa Suomen noin 40 000 muslimista on sunneja. Somalialaistaustaiset samoin kuin Suomen tataarit ovat sunneja. Shiiamuslimeja on Suomessa arviolta 6 000–7 000. Heistä valtaosa on kotoisin Iranista, Irakista, Pakistanista ja Libanonista.

4. Ovatko islamistiterroristit sunneja vai shiioja?

Libanonissa vaikuttava Hizbollah-puolue ja sen terrori-iskuja tehnyt aseellinen siipi on shiiajärjestö. Tämän hetken vaikutusvaltaisimmat terroristijärjestöt ovat sunnilaisia: palestiinalaisten Hamas, saudilähtöinen al-Qaida ja afganistanilainen ja pakistanilainen Taleban.

Vaikeaa se on muslimeillekin.

"Miten voi olla, että shiia/sunnimoskeijoissa ramadanin aamurukous on eri aikaan? Vastatkaa plz. Ramadan karim everyone! kyseli amerikkalaismuslimi eräällä verkkosivulla.

Mitä eroa on shiialaisella ja sunnilaisella islaminuskolla?

Kysymys on niin mutkikas, että se pitää asetella toisin. Kuka erottaa sunneja ja shiioja? Vastaus on Ali, profeetan vävy. Profeetta Muhammed perusti islamin 600-luvun alussa. Muhammed yhdisti nopeasti hajanaisia arabien yhdyskuntia. Muslimeja oli ehkä jo satatuhatta, kun profeetta kuoli vuonna 632.

Piti päättää, kenestä tulisi valtakunnan johtaja, kalifi. Muhammedin ensimmäiset kaksi seuraajaa valittiin ongelmitta.

Valtaosa muslimeista on sunneja

 Maailman 1,1 miljardista muslimista 80–90 prosenttia on sunneja eli heitä on noin 940 miljoonaa. 

 Shiiamuslimit ovat enemmistönä Iranissa, Irakissa ja Bahrainissa. Suuria vähemmistöjä on Jemenissä.

 Molemmat pääuskonsuunnat jakautuvat pienempiin lahkoihin ja uskonsuuntiin.

 Suomen muslimeista valtaosa on sunneja. Shiioja on 15–20 prosenttia.

Neljättä valittaessa muslimit jakautuivat kahtia. Valtaosa muslimeista yksinkertaisesti äänesti tulevasta johtajasta, ja kalifiksi valittiin Muhammedin läheinen toveri Abu Bakr.

Pienen joukon mielestä kalifinviran piti kulkea profeetan suvussa. Ainoa vaihtoehto oli Muhammedin serkku ja vävy Ali Ibn Abu Talib.

Sitä paitsi asia oli niin tärkeä, että siitä ei voinut sopia ihmisten kesken äänestämällä, vähemmistö ajatteli. Sopuun ei päästy.

Niistä, jotka kannattivat kalifiksi Abu Bakria, tuli ensimmäisiä sunnimuslimeja. Niistä, jotka kannattivat Alia, tuli shiioja. Nimitys shiia tulee arabian kielen ilmauksesta shi'at Ali, joka tarkoittaa Alin kannattajaa tai Alin puoluetta.

Yhä Alin kannattajat ovat vähemmistössä. Heitä on muslimeista 10–20 prosenttia.

On siis melko helppo sanoa, miksi sunnit ja shiiat ovat nykyään erillään. Paljon vaikeampi – muslimienkin – on määritellä, mitä käytännön eroa uskonsuunnilla on.

Uskonsuuntia yhdistää usko profeetta Muhammediin ja pyhään kirjaan Koraaniin. Selkeitä eroja Koraanin tulkinnassa on vähän. "

"Suurissa lainausmerkeissä shiialaisuus on islamin 'kristinusko' tai 'kommunismi'", sanoo Helsingin yliopiston islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila. "Shiialaisuus oli vähäosaisten liikehdintää."

Kristinuskosta tuttua shiialaisuudessa on myös vahva messiasmyytti. Shiiojen valtaosa uskoo, että Muhammedin 12. seuraaja imaami Mahdi kätkeytyi ja saapuu lopunaikoina maan päälle – yhdessä Jeesuksen kanssa.

Nykyisin shiialaisuuden ja sunnilaisuuden suurin ero on uskonnon rakenteessa.

Islamissa perimätiedon tulkitsemisella on suuri rooli. Sunneilla uskonkysymyksiä tulkitsevat paikalliset oppineet.

Shiialaisuudessa on selkeämpi pappishierarkia. Huipulla on kunkin maan ajatollah tai suurajatollah. Periaatteessa ylemmän papiston kanta voittaa aina alemman, mutta tulkinnat ja määräykset voivat olla jossain määrin ristiriitaisiakin.

Hierarkisuudessaan shiialaisuuden voi ajatella muistuttavan katolista kirkkoa. Sunnilaisuutta voi verrata protestanttisiin kristillisiin kirkkoihin, jotka voivat olla hyvin itsenäisiä.

Kuulostaa omituiselta, että neljännen kalifin valinnasta tuli niin tärkeä, että se erotti kokonaisen uskontokunnan toisistaan. Ero oli pikemminkin poliittinen kuin uskonnollinen.

Tosiasiassa riita Alin asemasta kärjistyi peruuttamattomaksi vasta paljon myöhemmin, kun kilpailevat muslimijohtajat alkoivat taistella keskenään.Shiialaiset uskovat, että Muhammed oli ennen kuolemaansa luvannut valtakuntansa Alille, mutta kirjoitukset ovat ilmeisesti syntyneet toistasataa vuotta myöhemmin.

"Lähteet ovat peräisin 800-luvulta", sanoo Helsingin yliopiston islamin tutkija Kaj Öhrnberg. Poliittisia kiistoja alettiin siis perustella kauan sitten menneisyydessä tapahtuneella asialla.

Valtaosa muslimeista ei koe olevansa voimakkaasti shiioja tai sunneja, vaan ainoastaan muslimeja. Paikalliset tavat voivat erottaa muslimeja enemmän kuin uskonsuunnat.

Käytännön erot uskonnonharjoittamisessa ovat pieniä. Jotkut shiiat eivät paina rukoillessaan otsaansa suoraan rukousmattoon, vaan asettavat väliin pienen suojan, ja päivän viisi rukoushetkeä saatetaan yhdistää kolmeksi.

Mutta miten se paastokysymys oikein menee? Suomen shiialaisen yhdyskunnan suurajatollah Sheikh Vakili sanoo, että paastoaminen pitää lopettaa vasta silloin, kun aurinkoa ei näy enää lainkaan.

"Sunniveljemme lakkaavat paaston ennen meitä. Ero voi olla jopa puoli tuntia", Vakili sanoo.

Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 14.10.2011.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!