Maailman parhaat koulut löytyvät Amerikasta

Yhdysvaltojen koulujärjestelmä opettaa elämää niin hyvässä kuin pahassa

Ulkomaat
 
Noah Berger
Hyvien yliopistojen lukukausimaksut ovat noin 40 000 dollaria (30 000 euroa).
Hyvien yliopistojen lukukausimaksut ovat noin 40 000 dollaria (30 000 euroa). Kuva: Noah Berger

Kolmen vuoden välein maailmassa vietetään päivää, jolloin Suomi on suurvalta ja Yhdysvallat vetäytyy nurkkaan surkuttelemaan itseään.

Koululaisten osaamista mittaavan Pisa-rankingin julkaisu nostaa Suomen aina maailman ihailun kohteeksi. Sama julkaisu hätäännyttää Yhdysvallat, koska sen koulut eivät koskaan pärjää kansainvälisessä vertailussa.

Todellisuudessa Yhdysvaltojen parjattu koulujärjestelmä palvelee maata tarkoituksenmukaisesti. Jopa Pisa-kokeiden menestys on parempaa kuin maan median ja poliitikkojen reaktioista voisi päätellä. Edellisessä mittauksessa vuonna 2012 Yhdysvallat oli OECD-teollisuusmaiden keskitasoa niukasti Ruotsin edellä ja melkein samalla tasolla Norjan kanssa.

Fakta

Harvard on ykkönen

Maailman parhaat yliopistot Shanghain rankingin mukaan. 

 

1. Harvard, USA

2. Stanford, USA

3. Berkeley, USA

4. MIT, USA

5. Cambridge, Britannia

6. Caltech, USA

7. Princeton, USA

8. Columbia, USA

9. Chicago, USA

10. Oxford, Britannia

Tuloksia kuitenkin pidetään Yhdysvalloissa surkeina, koska maa on tottunut pitämään itseään maailman parhaana vähän kaikessa.

Yhdysvaltojen sijoitusta Pisa-rankingissa laskee se, että maassa on paljon umpisurkeita kouluja. Näissä oppilaitoksissa vaatimattomista oloista tulevat lapset saavat huonoa opetusta epämotivoituneilta opettajilta.

Usein unohtuu, että Yhdysvalloissa on myös maailman parhaat koulut. Niillä on huippuluokan opettajia, eivätkä suomalaiset koulut voi edes unelmoida samanlaisista tiloista ja muista resursseista. Huippukouluja on tuhansia, ja niissä kasvavat Yhdysvaltojen seuraavat huippujohtajat ja tutkijat.

Huonommin koulutetut ihmiset löytävät paikkansa vähemmän arvostetuista ja huonommin palkatuista ammateista. Nekin ovat yhteiskunnalle tärkeitä.

Sellainen maa Yhdysvallat on: epätasa-arvoinen mutta tehokas.

Joskus mietin, mitä pikkupoika Samille kuuluu. Tapasin hänet Washingtonissa pari vuotta sitten, kun tein juttua amerikkalaisten vanhempien haasteista lastensa koulutuksessa.

Sam oli 2,5-vuotias ja hallitsi aakkoset mainiosti – osasi melkein lukeakin. Hän oli myös harvinaisen kiukkuinen jopa uhmaikäiseksi lapseksi. Tuntui, että Samilla oli paineita.

Amerikkalaiset vanhemmat suhtautuvat lastensa koulutukseen suurella vakavuudella. Lasten hyvä koulutus on osa amerikkalaista unelmaa. Unelmaan kuuluu, että lapsilla on paremmat lähtökohdat kuin itsellä.

"Pystyin laittamaan lapseni yliopistoon", on yleinen kommentti, jolla amerikkalaiset kertovat menestyneensä elämässä.

Yliopistoon myös Sam on matkalla. Samin vanhemmat aikoivat käyttää pojan koulutukseen noin puoli miljoonaa dollaria eli lähes neljäsataa tuhatta euroa. Se ei ole epätavallinen summa.

Yhdysvaltojen koulutusjärjestelmän suurimpia ongelmia on se, että monen nuoren potentiaali jää käyttämättä taloudellisten esteiden takia.

Presidentti Barack Obama vaatii säännöllisesti, että kaikille pitäisi saada mahdollisuus hyvään koulutukseen varakkuudesta riippumatta.

Rikkaiden lapset käyvät valtaosin yksityiskouluja, joita pidetään julkisia parempina. Julkisten koulujen keskinäiset tasoerot ovat valtaisia, koska niiden rahoituksesta iso osa tulee paikallishallinnolta. Hyvätuloisten alueiden kouluille kertyy kunnallisveroista moninkertaiset määrärahat köyhimpien alueiden kouluihin verrattuna.

Yliopistoissa tasoerot vasta suuria ovatkin. Obama haluaa parantaa opintolainojen ehtoja ja valtiontukia, että myös vähäosaiset pystyisivät menemään huippukouluihin. Se oli myös Obaman ja hänen puolisonsa Michelle Obaman reitti elämässä. He maksoivat oman 120 000 dollarin (90 000 euron) opintolainansa loppuun vasta 2004.

Opintolainat ovat nuorille raskaita, mutta niillä on myös koulutusjärjestelmää tehostava vaikutus. Lainataakka kannustaa nuorta opiskelemaan tehokkaasti ja hakeutumaan alalle, jossa työvoimaa varmasti tarvitaan.

Yhdysvaltojen koulutusjärjestelmän kruununjalokiviä ovat huippuyliopistot, joita maassa riittää. Maailman parhaita yliopistoja rankkaavalla "Shanghain listalla" 20 ensimmäisestä koulusta 17 oli amerikkalaisia.

Amerikkalaisilla huippuyliopistoilla on käytössä niin paljon rahaa, ettei vertailu suomalaisiin kouluihin ole järkevää.

Hyvien yliopistojen lukuvuosimaksut ovat tyypillisesti noin 40 000 dollaria eli noin 30 000 euroa. Lisäksi koulut saavat lahjoituksia esimerkiksi entisiltä oppilailta, joista on tullut rikkaita. Harvardin yliopiston kassassa oli viime vuonna 32,7 miljardia dollaria eli 24 miljardia euroa.

Lupaavimmat tutkijat ja muutkin tulevaisuuden menestyjät maailmalta haluavat Harvardiin, MIT:hen ja Caltechiin. Syntyy itseään vahvistava kierre, joka ei hevin katkea.

Muiden maiden tieto- ja taitovuoto Amerikkaan voi vielä kiihtyä, jos Yhdysvallat saa jumissa olevan siirtolaislakien uudistuksen nytkähtämään eteenpäin. Lakimuutoksen yksi tavoite olisi helpottaa amerikkalaisten yritysten mahdollisuuksia palkata ulkomaalaisia huippuosaajia.

Suomessa Aalto-yliopisto on saanut huomata, että yksityisen rahan houkutteleminen ei ole pohjoismaisessa yhteiskunnassa helppoa. Sama pätee ulkomaalaisten lahjakkuuksien houkuttelussa Suomeen.

Viime kädessä koulutuksen paremmuus ei ratkea Pisa-mittauksissa tai yliopistovertailuissa. Tärkeintä on se, miten koulu valmistaa oppilaita työelämän ja muun aikuisuuden haasteisiin.

Suomalaisten maailmanvalloitus jää harvoin kiinni lukutaidosta, matemaattisesta ymmärryksestä tai teknisestä osaamisesta. Sen sijaan suomalaismenestystä jarruttavat joskus puutteet esiintymistaidossa, itseluottamuksessa ja sosiaalisissa taidoissa. Juuri ne asiat Amerikka opettaa nuorilleen hyvin.

Amerikka voittaa aina Juttusarjassa kautensa päättävä HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja pohtii, miksi Yhdysvallat menestyy heikkouksistaan huolimatta.