Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mustien lippujen synkeä marssi: Isisin maailmankuva nojaa islamin sotaisaan historiaan

Jukka Huusko HS

Väkivaltainen terrorijärjestö Isis kuohuttaa maailmaa. Isisin mustavalkoinen maailmankuva edustaa salafi-jihadismiksi kutsuttua fundamentalistista islamin suuntausta. Salafi-jihadistit ammentavat innoitusta islamin sotaisasta syntyhistoriasta, mutta heidän ideologiansa kytkeytyy tiiviisti maailmanpolitiikan mullistuksiin.

Ristiretkeilijät. Sionistit. Luopiot.

Jos Isis-järjestön maailmankuva pitäisi tiivistää muutamaan sanaan, nämä kolme kertoisivat kaiken olennaisen. Sanoissa tiivistyy viholliskuva, jonka perustalle salafi-jihadismiksi kutsuttu ideologia on rakennettu.

Kun salafi-jihadisti puhuu ristiretkeilijöistä, hän ei välttämättä viittaa tuhannen vuoden takaisiin eurooppalaisten valloitussotiin "Pyhälle maalle" vaan myöhempään länsimaiden siirtomaavaltaan sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan Lähi-idässä.

Sionisteilla salafi-jihadistit viittaavat Israeliin, jonka perustaminen Palestiinan alueelle synnytti ratkaisemattoman konfliktin, märkivän haavan keskelle Lähi-itää.

Luopioiksi salafi-jihadistit syyttävät aivan tavallisia maltillisia muslimeja, jotka heidän mukaansa ovat luopuneet "alkuperäisestä" ja "turmeltumattomasta" islamista.

Viimeistään Isis-järjestön nousu Syyriassa ja Irakissa on tuonut salafi-jihadistisen ääriliikkeen suomalaistenkin tietoisuuteen. Kyse on islamin valtavirtaan suhteutettuna pienestä mutta radikaalista opista, jonka levittäjistä tunnetuin on terroristiverkosto al-Qaida.

Jotta salafi-jihadistien ideologiaa voisi ymmärtää, on tunnettava ainakin jonkin verran islamia ja sen historiaa. Mutta sitäkin tärkeämpää on tuntea historiallisia tapahtumia Lähi-idässä ja muslimimaailmassa viimeisen sadan vuoden aikana.

Sillä salafi-jihadistinen liike on paitsi uskonnollinen liike, myös oman aikakautemme maailmanpoliittisten mullistusten sivutuotteena syntynyt poliittinen ideologia.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/0e4e8874f3c408236be6b3ef29b219135e92f1bc-jihad_john_stilli.jpg
Terrorijärjestö Isis parissa minuutissa
Mikä on Isis, joka kylvää tuhoa Syyriassa, Irakissa ja yhä laajemmin myös ympäri maailmaa?

Salafismi on islamin fundamentalistinen haara, joka painottaa Koraanin kirjaimellista luentaa ilman asiayhteyden huomioimista.

Salafismi itsessään ei ole uusi ilmiö. Jo keskiajalla islamin piirissä nousi ajattelijoita, jotka arvostelivat vallanpitäjiä epäislamilaisiksi ja pyrkivät palauttamaan alkuperäiseksi katsomansa islamilaisen yhteiskuntamallin vetoamalla kirjaimelliseen Koraanin tulkintaan.

Salafismiksi kutsuttu liike, jota kutsutaan toisinaan myös wahhabismiksi, kehittyi 1700-luvulla nykyisen Saudi-Arabian alueella. Tuolloin uskonoppinut Muhammad ibn Abd al-Wahhab halusi puhdistaa islamin ulkopuolelta tulleista vaikutteista. Al-Wahhab toimi läheisessä yhteistyössä Al-Saudin mahtisuvun kanssa. Tämä käytännössä auttoi Saudin sukua luomaan dynastian, joka on yhä vallassa Saudi-Arabiassa.

Vielä tänä päivänä valtaosa maailman salafisteista elää Persianlahden maissa. Sieltä oppia levitetään ympäri maailmaa aktiivisella lähetystyöllä.

Afgaanisissejä etenemässä huhtikuussa 1981. Taustalla palaa neuvostoliittolainen kuorma-auto.
Afgaanisissejä etenemässä huhtikuussa 1981. Taustalla palaa neuvostoliittolainen kuorma-auto.

Sana salafi viittaa 'esi-isiin'. Salafistit uskovat islamin olleen puhtaimmillaan islamin syntyhistorian kolmen ensimmäisen sukupolven aikana.

Uskomusta perustellaan hadithilla (islamin suullinen perintö), jossa profeetta Muhammedin kerrotaan sanoneen: "Minun sukupolveni on paras, sitten heidän jälkeensä tulevat ja sen jälkeen ne, jotka tulevat sitä seuraavassa sukupolvessa."

Profeetta Muhammedin uskotaan kuolleen vuonna 632. Sata vuotta tämän jälkeen islam oli levittäytynyt Arabianniemimaalta laajalle Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja jopa Espanjaan saakka.

Salafisti pyrkii siis profeetta Muhammedin aikalaisten kaltaiseksi. Hän eläytyy esi-isiensä roolimalliin kaikin mahdollisin keinoin, jopa pukeutumistyylissään.

Mutta salafismi ei ole täysin sama asia kuin salafi-jihadismi. Vasta 1990-luvulla tutkijat ovat ryhtyneet puhumaan salafi-jihadisteista erillisenä ilmiönä.

Sana jihad tarkoittaa 'kamppailua' tai 'kilvoittelua'. Jihad voi merkitä muslimin sisäistä henkistä kamppailua, mutta termillä viitataan myös aseelliseen taisteluun.

Jihadistit korostavat muslimien velvollisuutta puolustaa tai levittää islamia vaikka väkivalloin. Jihadistiliikkeitä on syntynyt viime vuosikymmeninä eri puolille maailmaa, ja niiden tavoitteet vaihtelevat hieman poliittisesta ympäristöstä riippuen.

Yhteistä kaikille on se, että ryhmät perustelevat väkivaltaa Koraanin teksteillä ja haditheilla, jotka liittyvät islamin syntyhistorian melskeisiin alkuvuosiin. Salafi-jihadistit myös rinnastavat nykyajan maailmanpolitiikan tapahtumat islamin varhaisiin sotiin.

Salafi-jihadistit ovat ikään kuin määritelleet islaminuskon uudelleen nykyajan maailmanpolitiikan selittämisen tarpeita vastaavaksi.

Länsivallat ovat ottaneet hallintaansa islamin sydänmaat, salafi-jihadistit väittävät. Muslimimaailma pitää vapauttaa länsivaltojen kahleista. Tämän jälkeen on syntyvä maailmanlaajuinen kalifaatti, islamilainen valtio, joka on oikeudenmukaisuuden perikuva.

Salafi-jihadistisen ajattelun juuria voi johtaa ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Tuolloin muslimien viimeinen kalifaatti eli turkkilainen Osmaanien valtakunta romahti äkillisesti.

Salafi-jihadistien romantisoidun käsityksen mukaan maailman kaikki muslimit olivat kalifikunnan alaisuudessa yksi umma, eräänlainen erottamaton uskonyhteisö. Osmaanien valtakunnan luhistuminen katkaisi kalifaatin 1 300 vuotta jatkuneen historian, minkä jälkeen länsivallat ottivat "islamin maat" hallintaansa.

Siirtomaakaudella eurooppalaiset pirstoivat koko alueen useiksi eri valtioiksi. Itsenäistymisten jälkeenkin valtaan jäivät länsimaiset hallintojärjestelmät, joita salafi-jihadistit pitävät islamin vastaisina.

Samaan aikakauteen liittyy Israelin valtion perustaminen Palestiinan alueelle vuonna 1948 ja palestiinalaisten ajaminen maanpakoon.

Salafi-jihadistien mukaan länsivaltojen ylivalta islamin mailla jatkuu yhä tänä päivänä. Tästä esimerkkejä ovat Israelin valtio, länsimaiden tukemat tai hyväksymät arabidiktatuurit ja öljyintresseihin perustuva geopoliittinen peli Persianlahdella.

Länsimaailma ei ole kuitenkaan salafi-jihadistien ainoa vihollinen. Ehkä vieläkin olennaisempi on "lähivihollinen". Sillä tarkoitetaan nykyisten muslimimaiden hallitsijoita, joita salafi-jihadistit pitävät epäislamilaisina.

Salafi-jihadistien ideologiassa valtaosa maailman muslimeista on itse asiassa "luopioita", harhaoppisia, jotka ovat unohtaneet "aidon" ja "alkuperäisen" islamin. Muslimia, joka syyttää toista muslimia luopioksi, tavataan kutsua takfiriksi. Takfiri-ajattelua on ruokkinut muun muassa egyptiläisestä Muslimiveljeskunnasta noussut Said Qutb, jonka kirjoitukset ovat jihadistien suosiossa.

Takfiri-ajattelu on tärkeä osa myös Isisin ja al-Qaidan ideologiaa. Sillä perustellaan vähemmistöihin, erityisesti shiioihin kohdistettu vaino.

Salafi-jihadistit ovatkin aina sunnimuslimeja. Heille islamin vähemmistöhaaraa edustavat shiiat ovat automaattisesti vääräuskoisia – vielä vääräuskoisempia kuin esimerkiksi kristityt ja juutalaiset, jotka hyväksytään "kirjan kansoina", kunhan he maksavat suojeluveroa eli jizyaa.

Markus Jokela / HS
Opiskelijoita salafien koraanikoulussa Jemenin Sanaassa.
Opiskelijoita salafien koraanikoulussa Jemenin Sanaassa.

Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Haifaan vuonna 1949.
Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Haifaan vuonna 1949.

Salafi-jihadistit ammentavat uskonnosta tukea ideologiaansa valikoimalla Koraanista ja haditheista sopivia kohtia. Kohdat liittyvät islamin varhaisiin vuosiin, jolloin ensimmäinen muslimiyhteisö eli aluksi vainottuna, mutta levittäytyi valloitussodilla nopeasti laajalle alueelle.

Nykyaikaisen salafi-jihadistisen ideologian kehittyminen liittyy kuitenkin olennaisella tavalla viime vuosikymmeninä käytyihin sotiin.

Käänteentekevä oli ensimmäinen Afganistanin sota, joka alkoi 1979. Tuolloin "jumalaton" Neuvostoliitto lähetti joukkojaan Afganistaniin. Kymmenen vuotta jatkunut sota houkutteli jihadisteja eri puolilta muslimimaailmaa.

Noina vuosina valettiin perusta terroristiverkosto al-Qaidan toiminnalle ja sen piirissä kehittyneelle salafi-jihadistiselle ideologialle. Tässä vaiheessa Yhdysvallat tuki jihadisteja, taistelivathan ne Yhdysvaltojen päävihollista Neuvostoliittoa vastaan.

Afganistanin sodan päätyttyä jihadistit ja heidän oppipoikansa taistelivat 1990-luvulla Balkanilla ja Algeriassa. 2000-luvulle tultaessa he palasivat Afganistaniin, jonne Yhdysvallat iski al-Qaidan New Yorkissa ja Manhattanilla tekemien terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001.

Tämän jälkeen jihadisteja ovat vetäneet puoleensa Irakin sota vuodesta 2003 alkaen ja lopulta niin kutsutun arabikevään jälkeiset levottomuudet Libyassa, Egyptin Siinailla ja Syyriassa.

Syyrian sisällissodan ja Isis-järjestön nousun myötä on tullut selväksi, että salafi-jihadistinen ideologia vetoaa myös moniin maahanmuuttajanuoriin ja käännynnäisiin länsimaissa.

Arviolta yli 5000 Euroopan maista lähtenyttä jihadistia on liittynyt Isis-järjestön riveihin Syyriassa. Supon mukaan Suomesta on lähnyt taistelemaan Syyriaan eri aseellisiin järjestöihin yli 60 ihmistä. Vaikka sotimaan lähtemisen syyt ovat kirjavia, monia lähtijöistä on motivoinut nimenomaan salafi-jihadistinen aate.

Tällä vuosituhannella salafi-jihadismi onkin kehittynyt globaaliksi, internetin ja sosiaalisen median mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäväksi terrori- ja vastarintaliikkeeksi. Järjestöt kuten al-Qaida ja Isis hakevat aktiivisesti vastakkainasettelua islamin vihollisina pitämiensä Yhdysvaltojen ja länsimaiden kanssa.

Nykyajan salafi-jihadistit uskovat olevansa islamin alkuhistorian varhaisten muslimien kaltaisia uskonsotureita. Heidän mielissään "todellinen islam" elää ulkoisen uhan alla, mutta islamin alkuaikojen mahti on palaamassa.

Islamin leviäminen, ensimmäiset sata vuotta

Salafi-jihadisteja innoittaa myös islamin eskatologia eli oppi lopun aikojen tapahtumista. Kyseessä on toisinto vanhemmasta juutalais-kristillisen perinteen eskatologiasta, jossa kerrotaan lopun aikoina käytävästä viimeisestä suuresta taistelusta.

Arabit poistuvat juutalaisten valtaamasta Jaffasta vuonna 1948.
Arabit poistuvat juutalaisten valtaamasta Jaffasta vuonna 1948.

Salafi-jihadistit viittaavat omassa propagandassaan kiistanalaiseen hadithiin, jossa profeetta Muhammedin kerrotaan ennustaneen mustien sotalippujen saapuvan Khorasanista. Khorasan on muinainen alue, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Afganistanin alueelta.

"Jos näet mustien lippujen saapuvan Khorasanista, liity armeijaan vaikka sinun pitäisi ryömiä yli jään, sillä tämä on Mahdi-kalifin armeija, eikä mikään voi sitä pysäyttää ennen kuin se saapuu Jerusalemiin", hadithissa sanotaan.

Mahdi on islamin eskatologiassa eräänlainen vapahtajahahmo, jonka saavuttua käydään viimeinen välienselvittely pahaa vastaan. Tämän jälkeen kalifaatti palautetaan maan päälle.

Pakistanilaisen tutkivan toimittajan Syed Saleem Shahzadin kirjoittamassa Kuoleman sisäpiirissä (Into 2014) esitetään, että Yhdysvaltain houkuttelu Afganistanin sotaan oli al-Qaidan virittämä ansa ja osa pidemmän tähtäimen suunnitelmaa. Terroriverkoston sisäpiiriä tunteneen Shahzadin mukaan al-Qaida halusi väsyttää Yhdysvallat sodassa, jota sen oli mahdoton voittaa. Samalla synnytettiin Afganistanin ja Pakistanin alueella uusi jihadistien sukupolvi.

Tämän jälkeen – Shahzad väittää – al-Qaidan suunnitelmissa on siirtää taistelut Afganistanista Lähi-itään "aikojen lopun" tapahtumia varten.

Fine art images
Ali katkaisee kaulan sotavangiksi otetulta Nadr ibn al-Harithilta profeetan läsnäollessa. Profeetta Muhammedin kasvot on 1500-luvun miniatyyrissä peitetty.
Ali katkaisee kaulan sotavangiksi otetulta Nadr ibn al-Harithilta profeetan läsnäollessa. Profeetta Muhammedin kasvot on 1500-luvun miniatyyrissä peitetty.

Yhdysvallat käynnisti pommitukset jihadistijärjestö Isisiä vastaan Irakissa elokuussa 2014 ja Syyrian puolella kuukautta myöhemmin.

Syyskuun lopulla 2014 Yhdysvallat ilmoitti iskeneensä Syyriassa al-Qaidaan kytköksissä olevaan terrorisoluun, jonka nimi ei ole aiemmin näkynyt julkisuudessa.

Terrorisolun nimi oli Khorasan.

Vuoden 2015 aikana Isis-järjestö on joutunut Syyriassa ja Irakissa entistä ahtaammalle. Ertyisesti länsivaltojen tukemat Irakin kurdijoukot ovat onnistuneet valtaamaan Isisiltä alueita.

Isisin perustaman "islamilaisen valtion" tulevaisuudennäkymien synkentyessä järjestö on alkanut tekemään terrori-iskuja ydinalueidensa ulkopuolella, myös Euroopassa.

Isisin toiminta saattaa olla kääntymässä Irakiin ja Syyriaan perustamansa "islamilaisen valtion" puolustamisesta ja laajentamisesta kohti kansainvälistä terrorismia. Se näyttää pyrkivän aktivoimaan ydinalueidensa ulkopuolella toimivien sisarjärjestöjen ja lähes kaikkialle maailmaan levinneiden nukkuvien solujen toiminnan.

Syksyllä 2015 myös Venäjä on liittynyt Isisin-vastaiseen taisteluun pommittamalla Isisin kohteita Syyriassa. Uusien maiden liittyminen Isisin-vastaiseen sotilaalliseen rintamaan heikentää entisestään Isis-järjestön perustaman valtion elinmahdollisuuksia.

Isis onkin mahdollista tuhota sotilaallisesti.

Hankalampi kysymys on se, kuinka Isisin väkivaltaa ja vihaa uhkuvan ideologian leviäminen pysäytetään.

Lähteet:
Armstrong, Karen: Islam. A Short History.
Hansen, Stig Jarle: Al-Shabaab in Somalia
Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja
Montefiore, Simon Sebag: Jerusalem. Kaupungin elämäkerta.
Shahzad, Syed Saleem: Kuoleman sisäpiiri. Terroristijohtajat Bin Ladenin jälkeen.
Combating Terrorism Center, US military Academy, https://www.ctc.usma.edu/
www.islamformankind.net

BBC

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat