Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Syriza-puolueen talousguru suomalaisille: "Olette jo maksaneet meille aivan liikaa"

Kreikan rahaministeriksi povattu Yanis Varoufakis haluaa Eurooppaan ison investointiohjelman

Ulkomaat
 
Nick Paleologos/SOOC/Invision/MVphotos / Socrates Baltagiannis
Yanis Varoufakis puhui toimittajille Ateenassa maanantaina.
Yanis Varoufakis puhui toimittajille Ateenassa maanantaina. Kuva: Nick Paleologos/SOOC/Invision/MVphotos / Socrates Baltagiannis
Kuka

Yanis Varoufakis

 Syntyi vuonna 1961 Ateenassa. Virkavapaalla Ateenan yliopiston taloustieteen professuurista.

 Kreikan vasemmistopuolueen Syrizan johtavia talousajattelijoita. Hänestä povataan Kreikan uutta valtiovarainministeriä.

 Toimi aiemmin Kreikan entisen pääministerin Georgios Papandreoun neuvonantajana. Lähti, koska vastusti talouden sopeutustoimia.

Kreikka ei halua euromailta enää senttiäkään lainaa, sanoo maassa valtaan nousseen vasemmistopuolueen Syrizan johtava talousajattelija Yanis Varoufakis Helsingin Sanomille.

Parlamenttiin sunnuntaina valitusta taloustieteen professorista povataan Kreikan uutta valtiovarainministeriä. Ministerinä hän toimisi talouskuria hylkivän ja velkojen uudelleenjärjestelyä vaativan hallituksen kärkineuvottelijana muiden euromaiden kanssa.

Syriza sai sunnuntaina parlamenttivaaleissa murskavoiton. Se jäi kahden paikan päähän enemmistöhallituksen muodostamisesta yksin.

Varoufakis luettelee Syrizan lähitulevaisuuden ohjelman. Ensiksi on puututtava maan velkataakkaan.

"On törkeää, että meidän odotetaan lainaavan tavalliselta suomalaiselta, slovakilta ja saksalaiselta. Lainaamme teiltä rahaa, maksukyvyttömänä maana, jotta voimme lapioida sitä Euroopan keskuspankin (EKP) mustaan aukkoon", Varoufakis sanoo.

Kreikalta erääntyy heinä–elokuussa maksettavaksi noin seitsemän miljardin euron arvosta EKP:n hallussaan pitämiä joukkolainoja.

"Yksi eurooppalainen lainaa toiselle maksukyvyttömälle, jotta tämä voi maksaa keskuspankille. Toivottavasti ymmärrät pelkästään tämän lauseen perusteella, miten järjetön nykytilanne on. Ja kaikki tämä tilanteessa, jossa EKP sylkee rahaa. Tällaista ei ole nähty ikinä missään länsimaassa."

Syrizan talousgurun mukaan ratkaisu olisi Kreikan lainojen eräpäivien poistaminen ja takaisinmaksun sitominen talouskasvuun.

Vastaavia ratkaisuja tehtiin esimerkiksi Argentiinassa, kun maa ajautui maksukyvyttömäksi vuosituhannen vaihteessa. Varoufakiksen mukaan tämä antaisi Kreikalle tilaa kasvaa ja hyödyttäisi myös velkojia.

Julkisuudessa on spekuloitu, joutuuko Syriza lopulta taipumaan EU:n, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimuksiin saadakseen seuraavan erän hätärahoitusohjelmasta. Kevään erän koko on 7,2 miljardia, ja ilman sitä maan voi olla vaikea selvitä menoistaan.

"Älä kysy minulta, miten aiomme varmistaa rahoituksen. Emme halua sitä! Olemme maksukyvytön maa. Meillä ei ole oikeutta lainata enää yhtään lisää", Varoufakis tulistuu.

"Vuonna 2010 Kreikka ajautui maksukyvyttömyyteen. Mitä Eurooppa teki? Teeskenteli, että olemme yhä tolpillamme. Myönsi historian suurimman lainan maksukyvyttömälle maalle sillä ehdolla, että maa vähentää omia tulojaan kiristämällä vyötä", hän sanoo.

Varoufakisin mukaan kahdeksanvuotias lapsikin olisi voinut kertoa, että tämä ei pääty hyvin.

"Lopputulos on se, että muut maat ovat kaataneet rahaa mustaan aukkoon. Tämä on lopetettava. Minua ei kiinnosta mikään seuraava rahoituserä."

Jostain rahat Kreikan valtion toiminnan pyörittämiselle on saatava. Menot vain lisääntyvät, koska Syriza kaavailee suurehkoja veroleikkauksia ja menolisäyksiä sosiaaliturvaan sekä terveydenhoitoon.

Vaikka puolue on luvannut iskeä kreikkalaisten "oligarkkien" kätkettyihin omaisuuksiin, on selvää, että sitä kautta ei valtion kirstu täyty.

"Vastaus piilee Euroopan investointipankissa. Aiomme edistää koko Euroopan laajuista investointiohjelmaa, joka nostaisi mantereen talouden kohti kasvua. Se ei tarkoita vain Kreikkaa, vaan kaikkia maita, mukaan lukien Suomea."

Ohjelma toimisi niin, että Euroopan investointipankki laskisi liikkeelle velkakirjoja, jotka keskuspankki ostaisi jälkimarkkinoilta.

Varoufakis kutsuu ohjelmaa Euroopan "new dealiksi". Nimi on viittaus Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin 1930-luvun investointihankkeisiin ja sosiaaliturvan parannuksiin. Niiden tarkoitus oli nostaa maan talous suuren laman kourista.

Varoufakiksen mukaan Syriza aikoo pian keskustella euromaiden kanssa talousohjelmastaan.

"Nykyisen ohjelman seurauksena Suomi ei ole pelkästään antanut meille tarpeeksi rahaa, olette maksaneet jo aivan liikaa. Uskon, että jos hallituksenne on avomielinen, se ymmärtää meidän ajavan kriisin kustannusten lieventämistä sekä Kreikalle että Suomelle", hän sanoo.

"Meillä on idea, miten puuttua Euroopan investointilamaan. Lama vaivaa koko mannerta, ja on painanut myös Suomen taantumaan."

Varoufakis vastasi puhelimeensa kokousten välillä. On mentävä, hän keskeyttää kesken lauseen. Kokouksia on loputtomiin.

Miehellä, joka saattaa aloittaa jo tiistaina yhden maailman vaikeimmista tehtävistä, on kiire.

1369144-2016kreikkastudioklipp3_18.jpg
HSTV-studiokeskustelu: Onko Syriza ääripuolue?
HS:n studioraati piti Kreikan vaalien tulosta odotetun kaltaisena. Osa keskustelijoista piti Syrizan voittoa myönteisenä ilmiönä, toiset suhtautuvat puolueen politiikkaan varauksella. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini huomautti, että kyse on radikaalista ääripuolueesta. Keskusteluun osallistuivat professorit Sixten Korkman ja Heikki Patomäki, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

1369117-2016kreikkastudioklipp1_08.jpg
HSTV-studiokeskustelu: Todennäköisintä on, että Kreikka jatkaa eurossa
Kreikan ero eurosta on mahdollista, mutta se ei ole todennäköisin vaihtoehto. Tätä mieltä on HS:n Kreikan vaalien tulosta analysoinut studioraati. Keskusteluun osallistuivat professorit Sixten Korkman ja Heikki Patomäki, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

1369101-2601_Kreikka_keskustelu_06.jpg
HSTV-studiokeskustelu: Mitä Kreikan vaaleista seuraa?
Mitä Kreikan vaalit opettavat suomalaisille? Jos tämä on eurokriisin käännekohta, mihin suuntaan rahaliitto nyt lähtee? HSTV: Kreikka-studiokeskustelussa osallistuivat professorit Sixten Korkman ja Heikki Patomäki, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat