Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Belgia laski Brysselin terroriuhkaa – ”sotilaat kadulla antaneet ihmisille mielenrauhaa”

Molenbeekin kaupunginosassa on tehty lukuisia pidätyksiä Pariisin iskujen jälkeen. Belgia yrittää puhdistaa tahrautunutta mainettaan lupaamalla kovia otteita.

Ulkomaat
 
Yves Herman / Reuters
Sotilas partioi Brysselin keskustan ostoskadulla marraskuussa.
Sotilas partioi Brysselin keskustan ostoskadulla marraskuussa. Kuva: Yves Herman / Reuters

Bryssel

Belgia laski maanantaina pääkaupungin Brysselin terroriuhkaluokituksen tasolta kolme tasolle kaksi. Aiempi korkeampi uhka-arvio liittyi epäilyksiin, että terroristit suunnittelivat iskua Brysselissä uudenvuoden aikoihin.

Hieman hämmentävästi terrori-uhan arvioitiin laskeneen Brysselin keskusaukiota Grand-Placea, keskuspoliisiasemaa ja muita poliisiasemia vastaan. Muuten Belgian terroriuhan taso jätettiin tasolle kolme, mikä on toiseksi korkein uhkataso, uutistoimisto Reuters kertoo.

Viranomaiset tiedottivat asiasta tekstiviestillä. Vaikka uusi arvio kertoo jännityksen lieventymisestä, Brysselissä asuvien tulee lähiaikoina varautua uusiin turvatoimien kiristyksiin ”etenkin lentokentillä ja juna-asemilla”, viranomaiset kertovat.

Marraskuussa uhkataso nostettiin korkeimmalle tasolleen – neloseksi –, kun Belgia pelkäsi terrori-iskuja Pariisin 130 ihmishenkeä vaatineiden iskujen jälkeen. Bryssel muuttui lähes aavekaupungiksi, kun sotilaat komennettiin kaduille ja koulut, joukkoliikennevälineet ja ostoskeskukset suljettiin.

Maanantaina Brysselissä saattoi yhä nähdä rynnäkkökiväärein varustautuneita sotilaita esimerkiksi ostoskeskuksissa, metroasemien liepeillä sekä Euroopan unionin hallintorakennusten edessä. Tunnelma kaupungissa oli kuitenkin arkisen leppoisa.

”Monet ihmiset pitivät aluksi epämukavana sotilaiden ilmaantumista kaduille. Mutta kun siihen tottui, sotilaat ovat itse asiassa antaneet mielenrauhaa”, totesi viisikymppinen taksikuski nimeltä Luc.

Lucin mukaan miltei jokainen hänen ulkomaalainen asiakkaansa on viime aikoina kysellyt häneltä Brysselin Molenbeekin kaupunginosasta, jossa osa Pariisin terrori-iskujen tekijöistä oli asunut. Iskujen suunnittelusta epäilty, molenbeekilainen Salah Abdeslam on yhä karkuteillä. Hänen veljensä Brahim räjäytti itsensä pariisilaisessa kahvilassa.

Belgian turvallisuusjoukot ovat tehneet useita pidätyksiä Molenbeekissa ja muualla Brysselissä marraskuun 13. päivän Pariisin iskujen jälkeen. Joulukuun lopussa pidätettiin esimerkiksi mies nimeltä Ayoub B., jonka on kerrottu olleen Salah Abdeslamin ystävä.

Molenbeekissa varttunut Salah Abdeslamin toinen ystävä ja entinen linnakaveri, Pariisin iskujen pääsuunnittelijaksi epäilty Abdelhamid Abaaoud sai surmansa ammuskelussa poliisien kanssa Pariisissa 18. marraskuuta, viisi päivää terrori-iskujen jälkeen.

Pariisin iskuista otti vastuun Syyriaa ja Irakia terrorisoiva ääri-islamistinen Isis-järjestö. Ranska on voimistanut sotatoimiaan Isisiä vastaan iskujen jälkeen ja pyytänyt muilta EU-mailta apua taisteluunsa.

Pariisin iskut ja niiden jälkien johtaminen Brysseliin ovat järkyttäneet belgialaisia. Poliitikot ovat myöntäneet, että Molenbeekin lähiössä ja muuallakin on epäonnistuttu ehkäisemään nuorten muslimien radikalisoitumista.

Molenbeek on yhdistetty moniin terrori-iskuihin tai niiden suunnitelmiin viime vuosina.

”Melkein joka kerta löytyy linkki Molenbeekiin. - -On harjoitettu hällä väliä -politiikkaa ja leväperäisyyttä. Nyt maksamme siitä hintaa”, Belgian pääministeri Charles Michel myönsi marraskuussa.

Belgian sisäministeri Jan Jambon on luvannut ”siivota Molenbeekin”, jonne on pesiytynyt jihadisteja, aseiden ja huumeiden kauppiaita sekä pikkurikollisia, joita on hyödynnetty terrorismin rahoittamisessa.

Pariisin terrori-iskujen jälkeen Belgia joutui kansainvälisen median hampaisiin, kun maan syytettiin suhtautuneet leväperäisesti maassa muhivaan ääri-islamistien ongelmaan. Belgian hallitus on kuitenkin myös puolustautunut sanomalla, että kyse on kansainvälisestä – ei kansallisesta – epäonnistumisesta.

Puheiden lisäksi on lisätty voimavaroja turvallisuuteen. Heti Pariisin iskujen jälkeen Belgian hallitus ilmoitti lisäävänsä islamilaisen radikalismin torjuntaan 400 miljoonaa lisäeuroa.

Ulkomaalaismediassa on syytelty, että sekavasta hallintomallistaan tunnettu Belgia olisi suorastaan romahtanut valtio, kuten verkkolehti Politico.eu luonnehti. Kirjoittelu aiheutti myös vastareaktion, jossa belgialaiset ja muutkin tahot alkoivat listata Belgian onnistumisia, kuten lukemattomien EU- ja Nato-huippukokousten turvaaminen.

”Ei koko Belgia ole Bryssel, eikä koko Bryssel ole Molenbeek. Eikä edes koko Molenbeek ole mikään getto. Mutta sinne on kasvanut kaupunki kaupungin sisään ja se on iso ongelma, joka on hoidettava”, taksikuski Luc luennoi.

Molenbeek on yksi Brysselin 19:stä kunnasta. Siellä asuu lähes satatuhatta ihmistä, kun koko kaupungissa on asukkaita noin 1,2 miljoonaa.

Joka tapauksessa moni asia on Belgiassa mennyt pieleen, sillä 10,8-miljoonaisesta maasta arvioidaan lähteneen asukaslukuun suhteutettuna eniten taistelijoita ääri-islamistisen Isis-järjestön riveihin Syyriaan ja Irakiin. Heitä on ollut jopa 500.

Vaikkei Brysselissä ole sattunut terrori-iskuja vuodenvaihteen aikoihin, huolenaiheita on riittänyt. Esimerkiksi viime elokuussa neljä ihmistä haavoittui, kun Brysselistä junaan noussut islamistiradikaaliksi epäilty mies haavoitti ampumalla ja puukottamalla neljää ihmistä ennen kuin hänet saatiin taltutettua.

Vuosi sitten tammikuussa Brysselissä nostettiin uhkatasoa ja marssitettiin sotilaita kaduille sen jälkeen, kun poliisi esti terroristien suunnitelmat suurratsioilla ja ampui kaksi terroristiepäiltyä Verviersin kaupungissa lähellä Saksan rajaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat