Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tanska ja Ruotsi sulkevat kilvan rajojaan – Tutkija: Euroopan integraation perusta uhkaa hajota

Pohjoismaiden välillä on sitten 1950-luvun vallinnut passivapaus. Maanantaina henkilöllisyyden osoittavat paperit vaadittiin kaikilta.

Ulkomaat
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/dca6f3f1c6457c1508a023222fd0c67802f52462-raja.jpg
Matkaajat Tanskan rajatarkastuksista: Sotku syö aikaa ja työpaikkoja
Ruotsi alkoi vaatia henkilöllisyyspapereita jo Tanskan puolella turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Tanska kertoi oitis, että se aloittaa rajatarkastukset Saksan rajalla. Kööpenhaminan asemalla moni pelkää tarkastusten seurauksia työmatkaliikenteessä. Tiukalla turvapaikkalinjalla on myös ymmärtäjänsä. Toimittaja: Elina Kervinen, kuvaus: Jacob Crawford.

Fakta

 Ruotsin hyväksymä laki edellyttää, että Ruotsiin tulevissa junissa, busseissa ja lautoilla tarkistetaan henkilöllisyystodistus. Ilman sitä ei pääse maahan. Pohjoismaiden kansalaisilta myös esimerkiksi ajokortti käy.

 Tarkastukset alkoivat maanantaina Tanskan puolella, missä kuljetusyhtiöt ovat vastuussa niiden hoitamisesta. Lisäksi Ruotsi tekee rajatarkastuksia Malmössä.

 Tanska puolestaan aloitti maanantaina puolilta päivin väliaikaiset rajatarkastukset Saksan vastaisella rajalla. Kyseessä ovat pistokokeet, jotka ovat aluksi voimassa 10 päivää. Tarkastuksia voidaan jatkaa.

Kööpenhamina

Ei kulunut kuin joitakin tunteja, ja Tanska nokitti takaisin.

Ruotsi aloitti maanantaina henkilöllisyystodistusten vaatimisen kaikissa maahan tulevissa junissa, busseissa ja lautoilla jo rajan takana.

Jacob Crawfurd
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen

Jo puolilta päivin Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen kutsui lehdistön koolle, ja kertoi, että Tanska aloittaa vastaavasti väliaikaiset rajatarkastukset Saksan rajalla.

Tanska ei halua, että turvapaikanhakijat jäävät Ruotsin uuden käytännön takia sen hoidettaviksi. ”Kun muut Pohjoismaat, nyt myös Ruotsi, laittavat tulpan rajalleen, voi sillä olla suuria seurauksia Tanskalle. Se voi tarkoittaa, että yhä suurempi määrä pakolaisia pysäytetään matkallaan pohjoiseen ja he jäävät tänne meille”, Løkke Rasmussen perusteli.

Kööpenhaminassa, Kastrupin lentokenttäaseman jäätävässä viimassa, oli maanantaina poikkeuksellinen tunnelma.

Pohjoismaiden välillä on sitten 1950-luvun vallinnut passivapaus. Maanantaina henkilöllisyden osoittavat paperit vaadittiin kaikilta.

Tanskan junayhtiö DSB oli palkannut yhteensä 150 Securitas-yhtiön vartijaa skannaamaan jokaisen Tanskasta junalla Ruotsiin mielivän passin tai henkilöllisyystodistuksen. Ilman vaadittavia papereita matkaan ei päässyt enää kukaan, ei ruotsalainen, ei tanskalainen, ei turvapaikanhakija.

Jacob Crawfurd
Michael Randropp uskoo, että tarkastukset sekoittavat liikenteen.
Michael Randropp uskoo, että tarkastukset sekoittavat liikenteen.

Tarkastukset sujuivat maanantaina ilman suurta kaaosta. DSB:n mukaan takaisin käännytettiin arviolta prosentti kulkijoista, joukossa oli joitakin pakolaisia ja joitakin paikallisia. Moni laiturilla pudisteli silti päätään. ”On sääli, että olemme palanneet tällaisiin rajatarkastuksiin, ja tämä tietenkin vie paljon aikaa ihmisiltä, jotka matkustavat päivittäin rajan yli”, sanoi sillan yli Malmöhön töihin kulkeva tanskalainen it-alan työntekijä Jakob Christensen.

”Eihän täällä edes näe yhtään pakolaisia, joten mielestäni tämä on hiukan liioittelua.”

Jacob Crawfurd
Junayhtiö DSB:n palkkaavat vartijat skannasivat matkustajien henkilöllisyystodistuksia Kastrupin lentokentän juna-asemalla maanantaina. Ruotsin vaatimat tarkastukset ovat aluksi voimassa puoli vuotta.
Junayhtiö DSB:n palkkaavat vartijat skannasivat matkustajien henkilöllisyystodistuksia Kastrupin lentokentän juna-asemalla maanantaina. Ruotsin vaatimat tarkastukset ovat aluksi voimassa puoli vuotta.

Ruotsin uusi käytäntö on ehtinyt jo alkumetreillään saada valtaisan määrän arvostelua.

Skånen ja Kööpenhaminan välillä kulkee yksinomaan junalla päivittäin laskijasta riippuen 9 000–12 000 työmatkaajaa. Kahden maan yhdistyneet työmarkkinat ovat olleet vahva kasvutekijä alueella.

Maanantaista lähtien työmatkalaisten kulku voi viivästyä junayhtiö DSB:n arvion mukaan 45 minuuttia.

Ensin junasta on kiivettävä lentokentällä. Sitten poliisi pysäyttää vielä Malmössä Hyllien asemalla Ruotsin varsinaisen rajatarkastuksen takia.

Tutkimuslaitos Öresundsinstitutet on arvioinut, että pelkkä ajanhukka aiheuttaa yhteiskunnalle 1,6 miljoonan kruunun eli 174 000 euron kustannukset päivässä.

”Uskon, että noin kuukauden kuluttua työmatkailijat alkavat miettiä muita mahdollisuuksia. He etsivät esimerkiksi töitä siitä maasta, missä asuvat eivätkä koko laajemmalta Suur-Kööpenhaminaksi kutsutulta alueelta”, pohti laiturin viimassa värjötellyt Michael Randropp, työmatkailijoita edustavan Kystbanen-yhdistyksen puheenjohtaja.

Randroppin edessä 325 metriä pitkä uusi aita esti halukkaita juoksemasta Ruotsiin lähteville junille tarkastusten ohi.

Vastaava aita nousi sunnuntaina myös Hyllieen. Aidat ovat turvatoimia. Monille myös symboleja.

”Jotkut ovat sanoneet minulle, että tuohan on vähän kuin Berliinin muuri tai uusi rautaesirippu”, Randropp sanoi.

Jacob Crawfurd
Kööpenhaminaan Kastrupin lentoasemalle on rakennettu yli 300 metriä pitkä aita, joka estää turvapaikanhakijoiden pyrkimisen raiteiden yli Ruotsiin läheteviin juniin.
Kööpenhaminaan Kastrupin lentoasemalle on rakennettu yli 300 metriä pitkä aita, joka estää turvapaikanhakijoiden pyrkimisen raiteiden yli Ruotsiin läheteviin juniin.

Ruotsiin tuli viime vuonna tuli viime vuonna liki 163 000 turvapaikanhakijaa, Tanskaan taas marraskuun loppuun ulottuvien tilastojen mukaan noin 18 500. Ruotsin hallitus, kuten myös yhä useammat tavalliset ruotsalaiset, ajattelevat, että nyt on muiden vuoro kantaa vastuuta.

Avustusjärjestöt ovat silti huolissaan siitä, että sotaa pakenevilla on yhä harvempia vaihtoehtoja. Muun muassa Ruotsin Punainen risti ja UNHCR ovat arvostelleet Ruotsia siitä, että Ruotsin henkilöllisyystodistusvaatimus tarkoittaa käytännössä, että vain harva voi enää hakea turvapaikkaa maasta, sillä suurella osalla ei ole tarvittavia papereita. Kastrupin asemalla tarkastukset saivat myös tukea.

”Eivät nämä tarkistukset olisi olleet tarpeellisia, jos kaikki muut maat, muun muassa Suomi, olisivat olleet valmiita ottamaan vastaan suuremman määrän pakolaisia. Olen hyvin vihainen kaikille muille EU-maille Saksaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta”, sanoi Malmöhön matkalla oleva ruotsalainen psykoterapeutti Catrin Carter.

Juutinrauman rannoilla onkin nyt kyse paitsi turvapaikkapolitiikasta myös Pohjoismaiden välisistä suhteista. Ruotsin ja Tanskan välit ovat kiristyneet huomattavasti pakolaiskriisin kärjistyessä. ”En muista, koska tilanne poliittisella tasolla olisi ollut yhtä paha näiden kahden maan välillä”, sanoo valtio-opin professori ja Eurooppa-tutkimukseen erikoistuneen instituutin johtaja Marlene Wind Kööpenhaminan yliopistosta.

Tanskassa Ruotsin liberaalin politiikan vastainen ilmapiiri on kasvanut jo jonkin aikaa. Ruotsi puolestaan on syyttänyt Tanskaa siitä, että Tanska sysää vastuun turvapaikanhakijoista muille. Päätös Tanskan rajatarkastuksista sai siksi maanantaina kiitosta maahanmuuttoministeri Morgan Johanssonilta, joka totesi SVT:lle myös, että ne olisi pitänyt aloittaa aiemmin.

Wind korostaa, että vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan integraation perustavia tekijöitä, eikä Pohjoismaiden, kuten Ruotsin ja Tanskan, pitäisi osallistua sen romuttamiseen. Sen sijaat maiden pitäisi tosissaan rakentaa yhteistä eurooppalaista ratkaisua. Tällaisesta ratkaisusta molempien maiden johtajat puhuvat toistuvasti.

”Puhe ei riitä, täytyy toimia. Jollei yhteistä toimintaa nähdä seuraavina kuukausina, olen peloissani, että koko pääpilari Euroopan integraatiossa hajoaa.”

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/d59a078c45b257bf26c83469e487823b6838443b-2370016-Tanska_rajatarkastukset040116_06.jpg
Uudet tarkastukset hidastavat matkaa Tanskan ja Ruotsin rajalla
"Masentavaa", kommentoi opiskelija Ola Jansson rajatarkastuksia Tanskan ja Ruotsin välillä. Joukkoliikenteen matkustajilta Tanskasta Ruotsiin alettiin pyytää henkilöllisyystodistuksia 4. tammikuuta 2015. Kuva: Reuters.

Takennus: Jutun muotoilusta saattoi aiemmin ymmärtää, että Pohjoismaiden kansalaiset pääsevät kulkemaan vain passilla. Myös muu hekilötodistus tai ajokortti käyvät.

Jacob Crawfurd
Ruotsin puolella poliisit tarkastavat matkustajien henkilöllisyyspapereita.
Ruotsin puolella poliisit tarkastavat matkustajien henkilöllisyyspapereita.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat