Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi Saudi-Arabia ja Iran ovat valmiita välirikkoon – HS etsi vastauksia kriisin keskeisiin kysymyksiin

Ulkomaat
 
Raheb Homavandi / Reuters
Teheranissa järjestettiin maanantaina mielenosoituksia Saudi-Arabian teloittaman uskonoppineen Nimr al-Nimrin puolesta.
Teheranissa järjestettiin maanantaina mielenosoituksia Saudi-Arabian teloittaman uskonoppineen Nimr al-Nimrin puolesta. Kuva: Raheb Homavandi / Reuters

Saudi-Arabian ja Iranin diplomaattinen kriisi laajeni taas tiistaina, kun Kuwait ilmoitti kutsuvansa Teheranin-suurlähettiläänsä kotiin.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun Saudi-Arabia teloitti lauantaina tunnetun shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrin. Iran protestoi teloitusta ja sunnuntainvastaisena yönä väkijoukko hyökkäsi kahteen Saudi-Arabian edustustoon Iranissa. Saudi-Arabia katkaisi sen jälkeen diplomaattisuhteensa Iraniin.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/c0b01d21efd9ec47e6f919be07a60e5514a4c78e-2368233-HS_SAUDI_EMBASSY_030116_01.jpg
Väkijoukko vyöryi Saudi-Arabian lähetystöön Teheranissa
Shiialaispapin teloituksesta raivostunut väkijoukko rynni Saudi-Arabian lähetystöön Teheranissa ja sytytti tulipaloja.

Kahden Lähi-idän suurvallan välirikolla on pelätty olevan laajoja vaikutuksia. HS etsi vastauksia kriisistä nousseisiin kysymyksiin.

Miksi Saudi-Arabia on valmis näyttävään välirikkoon?

Saudi-Arabia on pitänyt Irania jo pitkään arkkivihollisenaan, jonka kanssa se on kilpaillut alueellisesta herruudesta. Nyt Saudi-Arabia on joutunut aiempaa vahvemmin puolustuskannalle, kun kesällä solmittu ydinsopu vahvistaa Irania poliittisesti ja taloudellisesti.

Saudien silmissä Iranin liittouma onkin vahvistumassa, kun Syyrian presidentti Bashar al-Assad ei ole kaatunut, shiiojen johtama Irak on lähentynyt Irania ja shiialaiset huthikapinalliset eivät ole sortuneet Jemenissä Saudi-Arabian ilmapommituksista huolimatta.

Samaan aikaan Saudi-Arabia on ulkopoliittisesti pahemmin eristyksissä kuin vuosikymmeniin. Se on menettänyt vaikutusvaltaansa perinteisiin sunniliittolaisiin, minkä lisäksi välit ovat kiristyneet vanhan liittolaisen Yhdysvaltain kanssa.

Saudi-Arabialla on myös sisäisiä ongelmia. Kuningashuoneen sisällä on syntynyt riita, kun viime vuonna valtaan noussut kuningas Salman on alkanut muiden ryhmittymien ärtymykseksi vahvistaa poikansa Mohammed bin Salmanin asemaa ja valmistella tästä kruununperillistä. Saudi-Arabia kärsii myös öljyn alhaisesta hinnasta ja talouden yksipuolisuudesta.

Saudi-Arabia näyttää pyrkivän riidalla heikentämään oppositiomielialaa kotona, vahvistamaan sunnarintamaa ja saamaan alueelliset liittolaiset lähemmäs toisiaan yhteisen vihollisen edessä. Saudi-Arabia tiesi Iranin hermostuvan teloituksesta.

Miksi Iran on valmis näyttävään välirikkoon?

Iranin uskonnollinen johtaja ajotolla Ali Khamenei näyttää pitävän julkisia riitoja Saudi-Arabian kanssa hyvänä keinona lisätä suosiotaan kotimaassa.

Iranille kiista on tähän asti ollut poliittisesti hyödyllinen, sillä se on voinut esiintyä lähes uhrina. Iranin lisäksi useimmat länsimaat ovat arvostelleet Saudi-Arabian suorittamia teloituksia. Iran voi myös esittää, että Saudi-Arabian Teheranin-suurlähetystöön hyökkäsi puhtaasti ryhmä kiukkuisia kansalaisia, vaikka mielenosoitusten spontaaniudesta ei ole varmuutta.

Kuinka iso rooli Iranilla on shiialiikkeiden tukemisessa?

Saudeja näyttää häiritsevän erityisesti Iranin tuki ei-valtiollisille toimijoille kuten libanonilaiselle shiiajärjestölle Hizbollahille ja Jemenin hutheille. Saudi-Arabia myös tulkitsee Iranin ohjailevan esimerkiksi shiiaenemmistöisen, mutta sunnilaisen kuningashuoneen johtaman Bahrainin oppositiota.

Saudi-Arabia kuitenkin tuntuu näkevän Iranin kaikkien shiialiikkeiden taustalla. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka iso rooli Iranilla on tällaisissa liikkeissä. Iran mielellään antaa kuvan, että sen rooli on iso.

Voivatko Saudi-Arabia ja Iran ajautua sotaan?

Asiantuntijat ovat tästä erimielisiä. Osa uskoo tilanteen näyttävän vaarallisemmalta kuin se oikeasti on ja luottaa osapuolten haluavan itsekin pitävän tilanteen käsissään. Saudi-Arabian sotaintoa voi myös vähentää sen joukkojen tehottomuus Jemenin huthien kukistamisessa.

Toiset pitävät sotaakin mahdollisena, varsinkin jos tilanne lipeää vahingossa käsistä. Saudi-Arabia näyttää olevan nykyisin aiempaa valmiimpi myös aseelliseen yhteenottoon Iranin tai ainakin sen liittolaisten kanssa.

Kolmannet huomauttavat, että seurauksena voi olla sota, mutta ei välttämättä Iranin ja Saudi-Arabian välillä. Saudi-Arabia katkaisi viimeksi välit Iranin kanssa, kun sen suurlähetystöön oli hyökätty 1988. Alueellisen voimatasapainon horjahdusta on pidetty merkittävänä syynä Irakin diktaattorin Saddam Husseinin hyökkäykselle Kuwaitiin 1990, mikä paransi Saudi-Arabian ja Iranin välit.

Mitä muita kansainvälisen politiikan vaikutuksia kiistalla on?

Saudi-Arabian lisäksi sen liittolaiset Bahrain ja Sudan ovat katkaisseet diplomaattisuhteet Iraniin, Yhdistyneet arabiemiraatit on laskenut edustuksen tason suurlähettilästä alemmas ja Kuwait kutsunut Teheranin-suurlähettiläänsä kotiin.

Isoimmaksi vaikutukseksi arvioidaan nyt Syyrian ja Jemenin rauhanneuvottelujen vaikeutuminen, kun kaksi keskeistä taustatoimijaa on välirikossa. Myös Libanonissa yhteishallituksen muodostaminen voi monimutkaistua. Myös Saudi-Arabian ja Irakin välien lähentyminen päättynee.

Ovatko Lähi-idän sunnien ja shiiojen välit nyt kiristymässä entisestään?

Shiia- ja sunnimuslimin välillä ei ole kovin suuria teologisia eroja, vaikka vihanpidosta voisi niin päätellä. Lähi-idässä valta on yleensä keskitetty vain yhden uskonsuunnan edustajille, kuten Saudi-Arabiassa sunnalaisille. Uskonnollinen identiteetti liittyykin usein poliittisiin oikeuksiin tai niiden puutteeseen. Saudi-Arabian lauantaina teloittama Nimr al-Nimr oli pitkälti oppositiopoliitikko.

Vallanpitäjät kuitenkin lujittavat maallista valtaansa tällä uskonnollisella identiteetillä ilmeisen tehokkaasti. Tämä uskonnollinen identiteetti myös ylittää valtioiden rajat.

Uskonsuuntien hajaannuksen käyttö poliittisena keinona näyttää viime päivien valossa olevan kasvussa. Saudi-Arabialle se näyttää olevan tärkeä keino, eikä Iran jää paljon jälkeen. Voi sanoa, että vallanpitäjät ainakin yrittävät kiristää sunnien ja shiiojen välejä Lähi-idässä.

Millaiset Iranin ja Saudi-Arabian suhteet ovat aiemmin olleet?

Aina 1960- ja -70-luvuille asti Iran ja Saudi-Arabia olivat – hiukan väkinäisiä – liittolaisia, joiden avulla Yhdysvallat pyrki rajoittamaan Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Persianlahden alueella. Öljyrahan avulla Saudi-Arabia alkoi kuitenkin propagoida myös rajojensa ulkopuolella sunnalaisuuden tiukkaa tulkintaansa, jonka mukaan shiialaisuus on kerettiläisyyttä. Iran taas julistautui shiialaisuuden johtajaksi vallankumouksen myötä 1979.

Välit ovat siitä asti olleet kireät. 1988 ne katkesivat kokonaan, mutta palautuivat Saddam Husseinin vallattua Kuwaitin 1990.

Irakin sota 2003 muutti voimatasapainoa, kun Saddam kaatui. Iran käytti yhteyksiään Irakin shiioihin ja vahvisti siellä vaikutusvaltaansa, mikä asetti Iranin ja Saudi-Arabian napit vastakkain. Niin kävi myös Syyriassa ja Jemenissä niin sanotun arabikevään myötä.

Lähteet: Professori Toby Craig Jones The New York Timesissa, Eurasia Group, CMI:n tutkija Mikko Patokallio, tutkija Kristian Coates Ulrichsen BBC:llä, Reuters.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!