Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pohjois-Korea saattoi testata vetypommia, mutta mikä tuhokone se on?

Vetypommi voisi tuhota tuhat kertaa sen mitä Hiroshiman atomipommi – väkevin tuhoaisi koko pääkaupunkiseudun ja tuntuisi Moskovassa asti.

Ulkomaat
 
Wikimedia commons / US department of energy
Yhdysvaltojen Ivy Mike -nimellä tunnettu vetypommikoe räjäytettiin Enewetakin atollin yläpuolella lokakuussa 1952. Se oli voimakkuudeltaan 10,4 megatonnia.
Yhdysvaltojen Ivy Mike -nimellä tunnettu vetypommikoe räjäytettiin Enewetakin atollin yläpuolella lokakuussa 1952. Se oli voimakkuudeltaan 10,4 megatonnia. Kuva: Wikimedia commons / US department of energy

Vetypommit syntyivät kylmän sodan aikana. Suurimman koskaan räjäytetyn vetypommikokeen teki Neuvostoliitto 1961. Sen tuhovoiman arvioidaan vastanneen 1 400 Hiroshiman ydinlatausta.

Pohjois-Korea kertoi aikaisin keskiviikkona Suomen aikaa tehneensä ydinkokeen, jossa se testasi vetypommia. Varmuutta siitä, puhuuko sulkeutunut diktatuuri totta, ei toistaiseksi ole.

Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan on kuitenkin mahdollista, että Pohjois-Korean ydinkokeessa on ollut kyseessä pienikokoinen vetypommi.

”Käsityksemme mukaan on mahdollista, että neljänteen ydinkokeeseen on lisätty pieni määrä vetyä”, puolustusministeriön edustaja Kim Min-seok sanoi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vetypommin historia liittyy suoraan tapahtumiin toisessa maailmansodassa, jossa Yhdysvallat esitteli kehittelemänsä atomipommin. Ensimmäinen räjäytettiin Hiroshimassa. Sen toiminta perustui fissioreaktioon.

Toisen maailmansodan jälkeen seurasi kylmänä sotana tunnettu suurvaltapoliittinen asetelma, jossa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ryhtyivät kilpavarusteluun.

Neuvostoliitto sai oman atomipomminsa aikaiseksi pääsääntöisesti vakoilemalla länsimaita. Yhdysvaltain presidentti Harry S. Trumania tieto ei kilpavarustelutilanteessa miellyttänyt, joten tammikuussa 1950 hän antoi käskyn kehittää jotain järeämpää: alkoi vetypommin kehittely.

Yhdysvallat onnistui ensimmäistä kertaa nykymuotoisen vetypommin räjäyttämisessä 1954 ja Neuvostoliitto vuotta myöhemmin.

Vetypommin ovat kehittäneet myös Englanti, Ranska ja Kiina. Kehittelytyötä ovat tiettävästi tehneet myös Israel, Intia ja Pakistan, vaikka täyttä varmuutta näiden valtioiden kehitystyön menestyksestä ei ole.

Myöskään Pohjois-Korean osalta ei toistaiseksi ole tiedossa, oliko keskiviikon ydinkokeessa kyse vetypommista vai ei.

Vetypommi tunnetaan myös nimillä fuusiopommi ja lämpöydinpommi. Sen teho perustuu vapautuvaan lämpöenergiaan, jossa vedyn isotoopit deuterium ja tritium vapauttavat energiaa yhdistyessään.

Tähän mennessä tehokkaimmiksi havaitut vetypommit ovat olleet rakenteeltaan niin kutsuttua Teller-Ulam-tyyppiä. Kehittäjiensä sukunimien mukaan nimetyssä mallissa perinteisemmän atomipommin malliin perustuva fissiopommin röntgensäteilyn synnyttämä kaasu sytyttää lähelleen sijoitetun litiumdeuterin. Se reagoi kuumuuteen ja puristumiseen vapauttamalla neutroneita, jotka pilkkovat litiumin ytimiä tritiumiksi. Tritium ja deuterium reagoivat keskenään siten, että pommi räjähtää.

Pommien teho mitataan kilo- tai megatonneissa. Tiettävästi suurin koskaan räjäytetty vetypommi on ollut Neuvostoliiton vuonna 1961 räjäyttämä Tsar-Bomba (”pommien tsaari”), jonka teho on ollut ainakin 50 megatonnia.

Tsar-Bomba räjähti Novaja Zemljan saaren yläpuolella noin neljän kilometrin korkeudessa ja se tuhosi kaiken 25 kilometrin säteeltä. Nuclear Weapon Archive -sivuston mukaan räjähdyksen paineaalto saatettiin tuntea jopa 1 000 kilometrin etäisyydellä.

Jos Tsar-Bomba laukaistaisiin Helsingin keskustan yläpuolella, kaikki tuhoutuisi lännessä Espoon Bodominjärvelle, pohjoisessa Helsinki-Vantaan lentoasemaa kauemmas ja idässä melkein Sipoon Gumbostrandiin saakka. Mikäli väite Tsar-Bomban paineaallosta pitää paikkansa, lataus Helsingin yllä tuntuisi ainakin Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa.

Arviot Neuvostoliiton vetypommin tehosta vaihtelevat 50 megatonnista 57 megatonniin.

Yksi megatonni vastaa noin miljoonan trotyyliräjähdetonnin voimaa. Tekniikka ja talous -lehti arvioi vuonna 2011, että noin 50 megatonnin vetypommi vastasi teholtaan noin 1 400 Hiroshiman ydinpommia.

Hiroshiman fissioreaktioon perustuva, maailman ensimmäinen sodassa käytetty ydinpommi tappoi elokuun kuudentena 1945 välittömästi noin 80 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin kuoli Guardianin mukaan lopulta yhteensä 297 684 ihmistä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat