Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maailman suurin apina kuoli, koska oli sopeutumiskyvytön

Suurin koskaan elänyt apinalaji kuoli sukupuuttoon, sillä se ei kyennyt sopeutumaan elinympäristönsä muutokseen, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.

Ulkomaat
 
H. Bocherens
Gigantopithecus oli selvästi suurempi kuin nykyihminen. Sen yksilöiden on arvioitu kasvaneen jopa kolmimetrisiksi.
Gigantopithecus oli selvästi suurempi kuin nykyihminen. Sen yksilöiden on arvioitu kasvaneen jopa kolmimetrisiksi. Kuva: H. Bocherens

Suurin koskaan elänyt apinalaji kuoli sukupuuttoon, sillä se ei kyennyt sopeutumaan elinympäristönsä muutokseen, kertoo uusi kansainvälinen tutkimus.

Gigantopithecus oli kooltaan hyvin suuri, mutta muuten siitä on tiedetty kovin vähän. Sillä arvioidaan olleen pituutta jopa kolme metriä ja painoa 200–500 kiloa.

Sen kuoli sukupuuttoon 100 000 vuotta sitten.

Jättiapina asui subtrooppisissa metsissä Etelä-Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Ainoat siitä kertovat fossiililöydöt ovat muutamat alaleuan palat ja hampaat. Tutkijat saivat ensimmäiset hampaat 1930-luvulla Hongkongista, jossa apteekkarit kauppasivat niitä lohikäärmeen hampaina.

Wolfgang Fuhrmannek
Gigantopithecuksen takahammas.
Gigantopithecuksen takahammas.

Nyt tutkijat ovat saaneet hammaskiilteen isotooppitutkimusten perusteella tietoa apinan ruokailutavoista. Ne antavat heidän mukaansa lisävaloa myös sen sukupuuton syihin.

”Tutkimuksemme osoittavat, että nämä suuret kädelliset elivät vain metsässä ja saivat ruokansa sieltä”, sanoo professori Hervé Bocherens Tübingenin yliopiston verkkosivulla.

Quaternary International -tiedelehdessä julkaistavan tutkimuksen perusteella Gigantopithecus oli puhtaasti kasvissyöjä. Se söi kuitenkin muutakin kuin bambua, toisin kuin jotkut tutkijat ovat arvelleet. Laji suosi ruokavaliossaan sademetsien hedelmiä, kertoo uutistoimisto AFP.

Gigantopithecus oli mitä ilmeisimmin liian painava kiipeilemään puissa, mutta se kykeni heilauttamaan itseään oksalta toiselle roikkuen. Sen lähin nykysukulainen on oranki.

Rajallinen ruokavalio ei ollut Gigantopithecukselle ongelma ennen kuin sen elinympäristö rupesi muuttumaan pleistoseenikaudella, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi vajaat 12 000 vuotta sitten. Tuolloin maapallon ilmasto viileni huomattavasti ja seurasi toistuvia jääkausia.

”Kokonsa vuoksi Gigantopithecus tarvitsi oletettavasti suuria määriä ruokaa. Kun yhä enemmän ja enemmän metsää muuttui pleistoseenikaudella savanniksi, jättiapinalle ei yksinkertaisesti ollut tarjolla tarpeeksi ruokaa”, Bocherens sanoo.

Osa toisista apinoista ja varhaisista ihmisistä selviytyi samankaltaisista muutoksista syömällä lehtiä, ruohoa ja juuria, joita uusi elinympäristö tarjosi. Jostain syystä jättiapina ei mukautunut yhtä lailla.

Gigantopithecuksella ei luultavasti ollut samanlaista ekologista sopeutumiskykyä. Siltä puuttui mahdollisesti psyykkinen kyky sietää stressiä ja ruoan puutetta”, tutkimuksessa todetaan uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat